Työhyvinvoinnin johtaminen etätyössä
Mikkola, Pauliina; Seppänen, Nina (2025)
Mikkola, Pauliina
Seppänen, Nina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214405
Tiivistelmä
Suomessa vuonna 2022 työssäkäyvistä joka kymmenes työskenteli koko työajan kotona. Hyvää johtamista tarvitaan niin etä- kuin lähityössä. Esihenkilön tehtävä on seurata työn tuloksien lisäksi työaikaa ja työntekijän kuormittumista. Työkuormitusta tulee seurata ja reagoida nopeasti, mikäli ilmenee aihetta huoleen. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset myös etätyössä. Hyvä esihenkilö luo edellytykset tulokselliselle työlle ja huolehtii säännöllisestä yhteydenpidosta työntekijöihin.
Opinnäytetyönä tehdyn integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tiivistää tutkittua tietoa etätyön johtamisesta sekä johtamisen yhteydestä työhyvinvointiin etätyössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää etätyön työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä. Tuotetun tiedon avulla lisätään ymmärrystä työhyvinvoinnin johtamisen merkityksestä etätyössä sekä siitä, miten johtamisella voidaan tukea työhyvinvointia etätyössä.
Tiedonhaku tehtiin kansainvälisiin tietokantoihin PubMed ja Google Scholar sekä kotimaiseen Medic-tietokantaan. Myös manuaalista hakua hyödynnettiin. Hakuprosessin lopuksi tieteellisiä artikkeleita valikoitui yhteensä 12 kappaletta. Tutkimuksissa etätyötä oli tutkittu eri aloilla muun muassa terveydenhuollossa, opetusalalla sekä kaupan alalla. Katsauksen tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että etätyössä keskeisiä työhyvinvointia selittäviä tekijöitä olivat työn toimintatapoihin, johtamiskäytäntöihin, organisaatioon ja yksilöön liittyvät tekijät. Tulokset tukevat havaintoa, että etätyössä työntekijät kokevat todennäköisemmin yksinäisyyden tunnetta kuin perinteisessä lähityöskentelyssä. Etätyön johtamisessa korostuivat vastavuoroisen luottamuksen, sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuskäytäntöjen merkitys. Etätyössä keskeisenä johtajuuden piirteenä on muutosvalmius ja sopeutuminen ympäristön vaatimuksiin. Tutkimustulokset osoittivat organisaatiotuen merkityksen etäjohtajien tukemiseksi työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi. Organisaatioissa tulisi löytää soveltuvat tavat huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista myös etätyötä tehtäessä.
Tutkimustulokset esittävät edellytyksiä onnistuneelle työhyvinvoinnin etäjohtajuudelle. Katsauksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilöiden etätyön johtamisen suunnittelun ja kehittämisen lisäksi myös organisaatiotasolla uusien rakenteiden ja toimintatapojen luomiseen työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi etätyössä.
Opinnäytetyönä tehdyn integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tiivistää tutkittua tietoa etätyön johtamisesta sekä johtamisen yhteydestä työhyvinvointiin etätyössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää etätyön työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä. Tuotetun tiedon avulla lisätään ymmärrystä työhyvinvoinnin johtamisen merkityksestä etätyössä sekä siitä, miten johtamisella voidaan tukea työhyvinvointia etätyössä.
Tiedonhaku tehtiin kansainvälisiin tietokantoihin PubMed ja Google Scholar sekä kotimaiseen Medic-tietokantaan. Myös manuaalista hakua hyödynnettiin. Hakuprosessin lopuksi tieteellisiä artikkeleita valikoitui yhteensä 12 kappaletta. Tutkimuksissa etätyötä oli tutkittu eri aloilla muun muassa terveydenhuollossa, opetusalalla sekä kaupan alalla. Katsauksen tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että etätyössä keskeisiä työhyvinvointia selittäviä tekijöitä olivat työn toimintatapoihin, johtamiskäytäntöihin, organisaatioon ja yksilöön liittyvät tekijät. Tulokset tukevat havaintoa, että etätyössä työntekijät kokevat todennäköisemmin yksinäisyyden tunnetta kuin perinteisessä lähityöskentelyssä. Etätyön johtamisessa korostuivat vastavuoroisen luottamuksen, sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuskäytäntöjen merkitys. Etätyössä keskeisenä johtajuuden piirteenä on muutosvalmius ja sopeutuminen ympäristön vaatimuksiin. Tutkimustulokset osoittivat organisaatiotuen merkityksen etäjohtajien tukemiseksi työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi. Organisaatioissa tulisi löytää soveltuvat tavat huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista myös etätyötä tehtäessä.
Tutkimustulokset esittävät edellytyksiä onnistuneelle työhyvinvoinnin etäjohtajuudelle. Katsauksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilöiden etätyön johtamisen suunnittelun ja kehittämisen lisäksi myös organisaatiotasolla uusien rakenteiden ja toimintatapojen luomiseen työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi etätyössä.