Klotsapiinin menetelmäverifiointi
Sibenberg, Rita (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114060
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa klotsapiinin menetelmäverifiointi immunoturbidimetriselle menetelmälle HUS Diagnostiikkakeskuksen automaatiolaboratoriossa. Tuloksia verrattiin tällä hetkellä käytössä olevaan LC-MS/MS-menetelmään, jonka rinnalle immunoturbidimetrinen menetelmä on tarkoitus verifioinnin onnistuessa ottaa käyttöön.
Klotsapiini on skitsofrenian hoitoon tarkoitettu epätyypillinen antipsykoottinen lääke, jolla on monia reseptorivaikutuksia. Klotsapiinin käyttöön liittyy riskinä agranulosytoosin ilmentyminen, minkä vuoksi hoito on rajattu vain potilaille, joille muut lääkitykset eivät ole sopineet. Hoidon edellytyksenä on myös tiivis laboratorioseuranta klotsapiinin pitoisuuden, verenkuvan muutoksien sekä muiden haittavaikutusten seuraamiseen. Pitoisuusseurantaan on mahdollista liittää klotsapiinin päämetaboliitin eli norklotsapiinin pitoisuuden seuranta, mikä voi tarjota lisäinformaatiota lääkityksen tilasta.
Klotsapiinin pitoisuusseurantaan on useita mahdollisia määritysmenetelmiä. Tässä opinnäytetyössä esiteltiin kaksi menetelmää, jotka ovat LC-MS/MS-menetelmä sekä kilpailevaan sitoutumiseen sekä nanopartikkeliagglutinaatioon perustuva immunoturbidimetrinen menetelmä.
Verifioinnilla määritetään menetelmän suorituskykyä. Tässä opinnäytetyössä immunoturbidimetrisen menetelmän verifiointiin käytettiin 40 ylijäämäseeruminäytteen aineistoa sekä Saladax Medicalin valmistamia reagensseja, kalibrointiliuoksia ja kontrollivalmisteita. Näytteet analysoitiin Siemens Healthineersin Atellica CH930-analysaattorilla ja tuloksia verrattiin käytössä olevan LC-MS/MS-menetelmän tulosten kanssa. Tuloksia arvioitiin tilastollisin menetelmin eri parametreilla, jotta voitiin arvioida menetelmien tulostasoeroa, luotettavuutta, toistettavuutta sekä sopivuutta kliiniseen käyttöön.
Tulosten perusteella menetelmissä ei havaittu merkittävää tulostasoeroa. Sarjan sisäinen toistettavuus täytti asetetut laatukriteerit, mutta sarjojen välisessä toistettavuudessa oli puutteita. Tästä syystä menetelmää ei voida tällaisenaan ottaa käyttöön vaan toistettavuutta tulee testata uudelleen.
Klotsapiini on skitsofrenian hoitoon tarkoitettu epätyypillinen antipsykoottinen lääke, jolla on monia reseptorivaikutuksia. Klotsapiinin käyttöön liittyy riskinä agranulosytoosin ilmentyminen, minkä vuoksi hoito on rajattu vain potilaille, joille muut lääkitykset eivät ole sopineet. Hoidon edellytyksenä on myös tiivis laboratorioseuranta klotsapiinin pitoisuuden, verenkuvan muutoksien sekä muiden haittavaikutusten seuraamiseen. Pitoisuusseurantaan on mahdollista liittää klotsapiinin päämetaboliitin eli norklotsapiinin pitoisuuden seuranta, mikä voi tarjota lisäinformaatiota lääkityksen tilasta.
Klotsapiinin pitoisuusseurantaan on useita mahdollisia määritysmenetelmiä. Tässä opinnäytetyössä esiteltiin kaksi menetelmää, jotka ovat LC-MS/MS-menetelmä sekä kilpailevaan sitoutumiseen sekä nanopartikkeliagglutinaatioon perustuva immunoturbidimetrinen menetelmä.
Verifioinnilla määritetään menetelmän suorituskykyä. Tässä opinnäytetyössä immunoturbidimetrisen menetelmän verifiointiin käytettiin 40 ylijäämäseeruminäytteen aineistoa sekä Saladax Medicalin valmistamia reagensseja, kalibrointiliuoksia ja kontrollivalmisteita. Näytteet analysoitiin Siemens Healthineersin Atellica CH930-analysaattorilla ja tuloksia verrattiin käytössä olevan LC-MS/MS-menetelmän tulosten kanssa. Tuloksia arvioitiin tilastollisin menetelmin eri parametreilla, jotta voitiin arvioida menetelmien tulostasoeroa, luotettavuutta, toistettavuutta sekä sopivuutta kliiniseen käyttöön.
Tulosten perusteella menetelmissä ei havaittu merkittävää tulostasoeroa. Sarjan sisäinen toistettavuus täytti asetetut laatukriteerit, mutta sarjojen välisessä toistettavuudessa oli puutteita. Tästä syystä menetelmää ei voida tällaisenaan ottaa käyttöön vaan toistettavuutta tulee testata uudelleen.