Opioidikorvaushoidon turvallinen toteuttaminen : integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata opioidikorvaushoitopotilaan päihtymystilan kliiniseen arviointiin vaikuttavia tekijöitä sekä suun kautta annettavan opioidikorvaushoitolääkityksen valvottuun annosteluun liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien kliinistä osaamista opioidikorvaushoitopotilaan lääkehoidon turvallisessa toteuttamisessa.

Systemaattinen haku toteutettiin Cinahl-, ProQuest Central- ja PubMed-tietokantoihin. Tiedonhakua rajattiin aikavälille 2010–2024 ja kohdistettiin tutkimusartikkeleihin. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 17 tutkimusta. Tutkimusten laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin laadunarviointikriteerejä hyödyntäen. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.

Tulosten mukaan opioidikorvaushoidon rinnalla tapahtuva muiden päihteiden käyttö on yleistä. Tämän havaitseminen ja siihen puuttuminen edellyttää henkilökunnalta riittävää osaamista ja koulutusta. Puutteet osaamisessa voivat johtaa riskitilanteisiin, kuten päihtyneen potilaan lääkitsemiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta hoitohenkilökunnan kouluttautumisen ja saatavilla olevan tuen päätöksentekoon olevan tärkeitä elementtejä opioidikorvaushoidon turvallisessa toteuttamisessa. Ajantasaisten ohjeiden saatavuus ja hoitotahojen välinen, toimiva yhteistyö rakentavat yhdessä opioidikorvaushoidosta toimivan kokonaisuuden. Tarvitaan selkeitä ja helposti saatavilla olevia ohjeita erityisesti lääkkeen annosteluun ja päihtymystilan arviointiin.

Opioidikorvaushoidon toteutuksesta on tehty kansainvälistä tutkimusta, kuitenkin Suomessa tarvitaan lisää ajankohtaista tutkimusta, sillä kansallisesti on havaittavissa vaihtelevia käytäntöjä opioidikorvaushoidon toteuttamisessa. Lisäksi päihteiden käyttöön liittyvät ilmiöt kehittyvät jatkuvasti.

The purpose of this integrative literature review was to describe the factors affecting the clinical assessment of intoxication in opioid substitution treatment patients and the key aspects of supervised administration of orally dispensed opioid substitution medications. The goal of this study was to strengthen nurses’ clinical expertise in safely implementing medication management for this patient group.

A systematic search was conducted in Cinahl, ProQuest Central, and PubMed databases, focusing on studies published between 2010 and 2024. Seventeen studies were included in the review, and their quality was assessed using the Joanna Briggs Institute’s evaluation criteria. The data were analyzed through inductive content analysis.

The findings highlight that polydrug use, using other substances alongside opioid substitution treatment is common, as well as the misuse of opioid substitution medications. Recognizing and managing these issues requires adequate training and expertise among healthcare professionals. Without the necessary skills, the risk of unsafe situations, such as administering medication to an intoxicated patient, increases.

In conclusion, ongoing education and access to decision making support are crucial for the safe administration of opioid substitution treatment. Up to date guidelines and strong collaboration between healthcare professionals are key to building a well-functioning system. Additionally, clear and easily accessible instructions are needed, particularly for intoxication assessment and medication administration.

While opioid substitution treatment has been widely studied internationally, more up-to-date research is needed in Finland, as practices for implementing opioid substitution treatment vary across the country. In addition, phenomena related to substance use are constantly evolving.