Shop Easyn projektinhallinta ja kehitys React Nativella
Kuivasniemi, Jaakko (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214486
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä seurataan mobiilisovelluksen prototyypin Shop Easyn kehitystä. Shop Easy yhdistää kivijalkamyymälöiden tuotteet ja tarjoaa käyttäjäystävällisen alustan tuotteiden vertailulle sekä varaamiselle.
Sovelluksen kehitykseen käytettiin React Nativea ja ketteriä kehitysmenetelmiä, erityisesti Agilea ja Scrumia. Projektinhallintatyökaluina hyödynnettiin Jiraa, Discordia, Git:iä sekä WhatsAppia, jotka tukivat kommunikointia ja sprinttien seurantaa. Prototyyppi rakennettiin kuudessa noin kahden viikon sprintissä, joissa painopisteinä olivat muun muassa käyttäjien ja kirjautumisen toteutus, käyttäjäliittymän suunnittelu, karttanäkymä Google Maps API:n avulla, hakutoiminto sekä tietokannan integrointi sovellukseen. Projektin aikana esiintyneet haasteet, kuten riippuvuuksien hallinta, natiivikomponenttien integraatio ja näkemyserot sovelluksen toiminnasta ja ulkoasusta tarjosivat tärkeitä oppimiskokemuksia.
Lopputuloksena syntynyt prototyyppi vastaa työn tilaajan tarpeita sovellukselle ja osoittaa, että systemaattinen projektinhallinta yhdistettynä ketteriin menetelmiin on tärkeässä asemassa onnistuneessa ohjelmistokehitysprojektissa.
Sovelluksen kehitykseen käytettiin React Nativea ja ketteriä kehitysmenetelmiä, erityisesti Agilea ja Scrumia. Projektinhallintatyökaluina hyödynnettiin Jiraa, Discordia, Git:iä sekä WhatsAppia, jotka tukivat kommunikointia ja sprinttien seurantaa. Prototyyppi rakennettiin kuudessa noin kahden viikon sprintissä, joissa painopisteinä olivat muun muassa käyttäjien ja kirjautumisen toteutus, käyttäjäliittymän suunnittelu, karttanäkymä Google Maps API:n avulla, hakutoiminto sekä tietokannan integrointi sovellukseen. Projektin aikana esiintyneet haasteet, kuten riippuvuuksien hallinta, natiivikomponenttien integraatio ja näkemyserot sovelluksen toiminnasta ja ulkoasusta tarjosivat tärkeitä oppimiskokemuksia.
Lopputuloksena syntynyt prototyyppi vastaa työn tilaajan tarpeita sovellukselle ja osoittaa, että systemaattinen projektinhallinta yhdistettynä ketteriin menetelmiin on tärkeässä asemassa onnistuneessa ohjelmistokehitysprojektissa.