Elektrokulttuuri : Kupariantennin vaikutus porkkanan kasvuun
Kyröläinen, Jaakko-Matias (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214547
Tiivistelmä
Elektrokulttuuri on vanha viljelymenetelmä, jossa hyödynnetään sähkömagneettista energiaa kasvien kasvun edistämiseksi tai johdetaan sähköä maaperään eri tavoin. Menetelmää on tutkittu viljelyssä ensimmäisen kerran 1700-luvun puolivälissä, ja Suomessa geofyysikko Selim Lemström tarkasteli sähkön vaikutuksia viljelykasveihin jo vuonna 1885. Kuparilanka on yksi elektrokulttuurissa yleisesti käytetyistä materiaaleista, ja sitä markkinoidaan keinona parantaa kasvien ravinteidenottoa sekä lisätä sadon laatua ja määrää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko kuparilangan käyttö edistää porkkanan kasvua, lisätä satoa ja parantaa sen laatua kontrolloiduissa kasvihuoneolosuhteissa. Lisäksi pyrittiin arvioimaan, voisiko menetelmä toimia vaihtoehtona kemiallisille lannoitteille. Tutkimuksessa keskityttiin pelkän kuparilangan käyttöön ilman sähkövirtaa, jotta langan vaikutus kasvien kehitykseen voitiin selvittää erillään muista tekijöistä. Kokeet toteutettiin Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ennalta laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Tutkimuskasviksi valittiin porkkana sen nopean kasvun ja helposti mitattavien tulosten vuoksi.
Kasvatuskokeessa muodostettiin neljä koeryhmää, joissa yhdisteltiin lannoitusta, puhdasta vettä ja kuparilangan käyttöä. Tulokset analysoitiin mittaamalla porkkanoiden juuren paino, pituus, halkaisija ja lehtimassa. Kasvatuskokeen perusteella lisälannoituksella oli selvästi suurin vaikutus porkkanan kasvuun kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Kuparilangan lisääminen toi vain marginaalista hyötyä silloin, kun lannoitus oli käytössä. Kuparilangan vaikutus näkyi hieman selvemmin tilanteissa, joissa kasteluun käytettiin pelkkää vettä. Kokonaisuudessaan kuparilanka ei merkittävästi paranna sadon määrää tai laatua, mutta voi tukea kasvin kehitystä lannoittamattomissa olosuhteissa. Lannoitus osoittautuu tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi porkkanan sadonmuodostuksessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko kuparilangan käyttö edistää porkkanan kasvua, lisätä satoa ja parantaa sen laatua kontrolloiduissa kasvihuoneolosuhteissa. Lisäksi pyrittiin arvioimaan, voisiko menetelmä toimia vaihtoehtona kemiallisille lannoitteille. Tutkimuksessa keskityttiin pelkän kuparilangan käyttöön ilman sähkövirtaa, jotta langan vaikutus kasvien kehitykseen voitiin selvittää erillään muista tekijöistä. Kokeet toteutettiin Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ennalta laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Tutkimuskasviksi valittiin porkkana sen nopean kasvun ja helposti mitattavien tulosten vuoksi.
Kasvatuskokeessa muodostettiin neljä koeryhmää, joissa yhdisteltiin lannoitusta, puhdasta vettä ja kuparilangan käyttöä. Tulokset analysoitiin mittaamalla porkkanoiden juuren paino, pituus, halkaisija ja lehtimassa. Kasvatuskokeen perusteella lisälannoituksella oli selvästi suurin vaikutus porkkanan kasvuun kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Kuparilangan lisääminen toi vain marginaalista hyötyä silloin, kun lannoitus oli käytössä. Kuparilangan vaikutus näkyi hieman selvemmin tilanteissa, joissa kasteluun käytettiin pelkkää vettä. Kokonaisuudessaan kuparilanka ei merkittävästi paranna sadon määrää tai laatua, mutta voi tukea kasvin kehitystä lannoittamattomissa olosuhteissa. Lannoitus osoittautuu tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi porkkanan sadonmuodostuksessa.