Pieni teko ruuan tuotannossa: vertikaaliviljelystä saatuja kokemuksia toisen asteen opetuksessa
Griffith, Tanja (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214696
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä Omnian opetushenkilöstön kokemuksia Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku -hankkeesta, jatkossa KETO-hanke. Omnia toteutti hankkeessa yhtä sen osaa, kestävän ruokajärjestelmän Living Lab -kokeiluja. Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto, VTT ja Omnia toteuttivat erilaisia, omien alojensa kehitystehtäviä tavoitteenaan luoda edellytyksiä puhtaalle teknologialle, vihreälle siirtymälle ja kestävälle toiminnalle Espoon hankkeen kehityskohdiksi valituilla alueilla.
Kestävän ruokajärjestelmän Living Lab -kokeiluja toteutettiin Omniassa useita. Tämä työ oli rajattu koskemaan vertikaaliviljelyä, mitä toteutettiin opetusravintola Henricuksen tiloissa. Vertikaaliviljelyyn liittyi useita eri toimintoja eri aloilta. Yrttien kasvatus ja kasvun edellytykset liittyvät puutarha-alan osaamisalaan, lannoitevesien ravinnepitoisuuksien mittaaminen oli laboratorioalan osaamista ja kasvatettujen yrttien käyttö ruuan valmistuksessa oli
ravintola- ja catering alan osaamista.
Työn tarkoituksena oli selvittää kaapin käytön soveltuvuus ammatilliseen opetukseen Omniassa. Työn avulla selvitettiin miten kaappia voisi opetuksessa hyödyntää ja soveltuiko sen käyttö nykyiseen opetukseen. Lisäksi selvitettiin kokemuksia kaapin kanssa työskentelystä, jotta voitiin ymmärtää sen tuomat haasteet. Kaappi oli vielä kehitteillä, joten kaikki haasteet olivat oleellista tietoa hankintapäätöksen tekemiseen. Myös se, että näkikö opetushenkilöstö vertikaaliviljelyn tulevaisuuden alana, jota olisi hyvä jatkossa opettaa toisen asteen ammatillisessa opetuksessa?
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käsiteltiin ilmaston muutoksen vaikutuksia, erityisesti ruuan tuotantoon. Vertikaaliviljelykaappia kehitettiin mahdollistamaan tuoreen ruuan tuotanto silloin, kun se ei muuten olisi mahdollista, esimerkiksi kuivuuden tai kuumuuden tai myrskyjen vaikutuksesta tai silloin, kun käytössä ei ole viljelyyn sopivaa peltoalaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, sillä mielipiteiden ja kokemusten selvittämiseen, se oli menetelmäkirjallisuuden mukaan sopivin tapa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui haastattelu. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin keinoin. Tutkimuksen tueksi käytiin läpi KETO-hankkeessa toimineiden opetusalojen opetussuunnitelmat. Tällä haluttiin selvittää vertikaaliviljelyn soveltuvuus ammatilliseen opetukseen, kolmella hankkeeseen osallistuneilla aloilla.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että vertikaaliviljelyn opettamiselle toisella asteella on edellytyksiä muutamin reunaehdoin. Kaapin hoito tulee sisällyttää opetukseen jo suunnitteluvaiheessa ja lukujärjestys tulee laatia hoitoon osallistuvien alojen osalta niin, että aikataulullisesti yhteistyö mahdollistuisi. Myös kokonaisvaltainen perehdytys, sekä henkilökunnalle, että opiskelijoille vertikaaliviljelyn aloitusvaiheessa ja ryhmien vaihtuessa, on tärkeää. Tulevaisuuden huomioiminen opetuksessa tulisi kaapin kanssa työskennellessä osaksi arkea. Kaapin kehittäjäyrityksen tukea haluttiin viljelyn aloitusvaiheeseen. The objective of this thesis was to gather Omnia’s teaching staff’s experiences regarding the Sustainable Growth and Development of Environment -project (i.e. KETO). KETO-project was a collaboration between the City of Espoo, Aalto University, VTT Technical Research Center of Finland and Omnia, the joint authority of education in Espoo region. Omnia’s role in the project was to conduct Living Lab experiments in the field of sustainable food production systems. The project’s aim was to create opportunities for clean tech, green transition, and sustainability in the areas of Espoo selected for development.
Several Living Lab -tests were conducted in Omnia. This thesis focuses on vertical farming which was tested in the educational restaurant Henricus during the project. The vertical farming cupboard was developed by the startup-company Arctic Farming Oy which collaborated with Omnia on the project. Vertical farming required various skills from different fields to operate. Growing herbs and maintaining their growth required gardening skills, controlling and testing fertilizer water required laboratory technician knowledge, and cooking the harvested herbs required culinary skills.
The aim of this thesis was to evaluate the feasibility of vertical farming cupboards in vocational education to justify the purchase of the developed cupboards for Omnia’s future use. This thesis explored the educational staff’s experiences and opinions on teaching vertical farming with these cupboards in present and their thoughts on the future of this type of farming and its teaching. Additionally, the researcher was interested in the challenges brought by the development of these cupboards and how they might have affected the usage.
The research was qualitative; hence the opinions and experiences may have varied, and it was best to gather them through interviews. The interviews were semi structured, and the questions were themed. The answers were then analyzed using grounded theory. The researcher studied the curriculums of the three fields that participated in the project: gardening, laboratory and catering to understand the current state of their subjects.
Based on the results of the study, it can be concluded that vertical farming can be integrated into upper secondary education with certain prerequisites. The maintenance of the cultivation unit should be incorporated into the curriculum already at the planning stage. The timetables of the participating disciplines should be coordinated to enable practical collaboration. Comprehensive orientation for the staff and students is essential in the beginning of vertical farming and, when the student group changes. Furthermore, incorporating future-oriented thinking into everyday teaching practices while working with the cultivation unit is recommended. Support from the company that developed the units was considered important during the initial phase of implementation.
Kestävän ruokajärjestelmän Living Lab -kokeiluja toteutettiin Omniassa useita. Tämä työ oli rajattu koskemaan vertikaaliviljelyä, mitä toteutettiin opetusravintola Henricuksen tiloissa. Vertikaaliviljelyyn liittyi useita eri toimintoja eri aloilta. Yrttien kasvatus ja kasvun edellytykset liittyvät puutarha-alan osaamisalaan, lannoitevesien ravinnepitoisuuksien mittaaminen oli laboratorioalan osaamista ja kasvatettujen yrttien käyttö ruuan valmistuksessa oli
ravintola- ja catering alan osaamista.
Työn tarkoituksena oli selvittää kaapin käytön soveltuvuus ammatilliseen opetukseen Omniassa. Työn avulla selvitettiin miten kaappia voisi opetuksessa hyödyntää ja soveltuiko sen käyttö nykyiseen opetukseen. Lisäksi selvitettiin kokemuksia kaapin kanssa työskentelystä, jotta voitiin ymmärtää sen tuomat haasteet. Kaappi oli vielä kehitteillä, joten kaikki haasteet olivat oleellista tietoa hankintapäätöksen tekemiseen. Myös se, että näkikö opetushenkilöstö vertikaaliviljelyn tulevaisuuden alana, jota olisi hyvä jatkossa opettaa toisen asteen ammatillisessa opetuksessa?
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käsiteltiin ilmaston muutoksen vaikutuksia, erityisesti ruuan tuotantoon. Vertikaaliviljelykaappia kehitettiin mahdollistamaan tuoreen ruuan tuotanto silloin, kun se ei muuten olisi mahdollista, esimerkiksi kuivuuden tai kuumuuden tai myrskyjen vaikutuksesta tai silloin, kun käytössä ei ole viljelyyn sopivaa peltoalaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, sillä mielipiteiden ja kokemusten selvittämiseen, se oli menetelmäkirjallisuuden mukaan sopivin tapa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui haastattelu. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin keinoin. Tutkimuksen tueksi käytiin läpi KETO-hankkeessa toimineiden opetusalojen opetussuunnitelmat. Tällä haluttiin selvittää vertikaaliviljelyn soveltuvuus ammatilliseen opetukseen, kolmella hankkeeseen osallistuneilla aloilla.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että vertikaaliviljelyn opettamiselle toisella asteella on edellytyksiä muutamin reunaehdoin. Kaapin hoito tulee sisällyttää opetukseen jo suunnitteluvaiheessa ja lukujärjestys tulee laatia hoitoon osallistuvien alojen osalta niin, että aikataulullisesti yhteistyö mahdollistuisi. Myös kokonaisvaltainen perehdytys, sekä henkilökunnalle, että opiskelijoille vertikaaliviljelyn aloitusvaiheessa ja ryhmien vaihtuessa, on tärkeää. Tulevaisuuden huomioiminen opetuksessa tulisi kaapin kanssa työskennellessä osaksi arkea. Kaapin kehittäjäyrityksen tukea haluttiin viljelyn aloitusvaiheeseen.
Several Living Lab -tests were conducted in Omnia. This thesis focuses on vertical farming which was tested in the educational restaurant Henricus during the project. The vertical farming cupboard was developed by the startup-company Arctic Farming Oy which collaborated with Omnia on the project. Vertical farming required various skills from different fields to operate. Growing herbs and maintaining their growth required gardening skills, controlling and testing fertilizer water required laboratory technician knowledge, and cooking the harvested herbs required culinary skills.
The aim of this thesis was to evaluate the feasibility of vertical farming cupboards in vocational education to justify the purchase of the developed cupboards for Omnia’s future use. This thesis explored the educational staff’s experiences and opinions on teaching vertical farming with these cupboards in present and their thoughts on the future of this type of farming and its teaching. Additionally, the researcher was interested in the challenges brought by the development of these cupboards and how they might have affected the usage.
The research was qualitative; hence the opinions and experiences may have varied, and it was best to gather them through interviews. The interviews were semi structured, and the questions were themed. The answers were then analyzed using grounded theory. The researcher studied the curriculums of the three fields that participated in the project: gardening, laboratory and catering to understand the current state of their subjects.
Based on the results of the study, it can be concluded that vertical farming can be integrated into upper secondary education with certain prerequisites. The maintenance of the cultivation unit should be incorporated into the curriculum already at the planning stage. The timetables of the participating disciplines should be coordinated to enable practical collaboration. Comprehensive orientation for the staff and students is essential in the beginning of vertical farming and, when the student group changes. Furthermore, incorporating future-oriented thinking into everyday teaching practices while working with the cultivation unit is recommended. Support from the company that developed the units was considered important during the initial phase of implementation.