Varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia lapsen luontosuhteen muodostumisen tukemisesta
Leppänen, Jani; Lämsä, Anni-Elina (2025)
Leppänen, Jani
Lämsä, Anni-Elina
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214604
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksessa tapahtuvan luontokasvatuksen sekä lasten luontosuhteen muodostamisen keinoja ja haasteita. Kysymyksemme tutkimuksessa oli: Miten varhaiskasvatuksen henkilökunta tukee lapsen luontosuhteen muodostumista sekä mitä haasteita luontosuhteen muodostumisen mahdollistamisessa esiintyy. Tutkimuksemme kartoitti varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia sekä näkemyksiä siitä, kuinka lasten luontosuhteen muodostumista tuetaan päiväkotiympäristössä sekä, mitkä asiat mahdollisesti estävät tai haittaavat lapsen luontosuhteen muodostumisen tukemista. Tutkimus toteutettiin ilman yhteistyötahoa.
Luonnon vaikutus hyvinvointiin sekä terveyteen on tuotu esille monissa tutkimuksissa. Nämä ovat esitelty tietoperustassa. Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemassa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa velvoitetaan varhaiskasvatusta luomaan pohja laaja-alaiselle osaamiselle. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna Webropol-kyselytutkimuksena, joka jaettiin suljetussa valtakun-nallisessa varhaiskasvatuksen työntekijöiden Facebook-ryhmässä.
Tutkimuksessamme nousi esille monia konkreettisia keinoja sekä toimintamalleja, joita varhaiskasvatuksessa toteutetaan luontoyhteyden muodostamisen mahdollistamiseksi sekä mitä haasteita varhaiskasvatuksessa esiintyy. Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat ammattilaisten omat resurssit luontokasvatuksen toteuttamiseen, päiväkodin piha-alueen hyödyntäminen sekä luonto ja luontokasvatus osana tavanomaista varhaiskasvatusta keinoina luontoyhteyden muodostamisen tukemiseksi. Haasteiksi koettiin muun muassa resurssipula, kasvattajien asenne, koulutuksen puute sekä konkreettinen matka luontoympäristöön.
Tutkimuksen tulokset hyödyttävät konkreettisesti varhaiskasvatuksen järjestäjiä sekä ammattilaisia, kun mietitään luontosuhteen muodostamisen kokonaisvaltaisuutta sekä tärkeyttä lapsen näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme tutkimusta varhaiskasvatuksen ammattilaisten valmiuksista toteuttaa luontoyhteyden muodostamista tukevaa varhaiskasvatusta. The focus of this qualitative thesis was nature-education in early childhood education: the relationship with nature and nature connectedness. The purpose of our research was to study the experiences and views about how the formation of nature connection is supported in early childhood education as well as what things possibly prevent or hinder the professional’s ability to support the for-mation of a child's connection with nature.
The goal for our research was to study concrete ways for professionals to support children in formatting their nature connection, produce information in the ways to strengthen children’s well-being focusing on relationship with nature and identify possible challenges in those areas. The thesis was conducted as a semi-structured survey, which was shared in a closed national Facebook group for early childhood education workers. The research question was: How profession-als support the formation of nature connection in early childhood education and what hinders the professionals’ ability to support the formation of nature connection.
The study highlighted many concrete methods that are implemented in early childhood education to enable the formation of nature connection. For example, professionals' own resources to implement nature education and using nature and nature education as resources for regular early childhood education emerged as methods to support the formation of nature connection. Many challenges in that area were also found. For example, the impact of early childhood education personnels negative attitude towards nature education, lack of education on nature education and the distance to unbuild nature emerged as challenges in supporting the formation of nature connection.
We believe further research into this topic is warranted. For the topic of this continuation, we propose to research the readiness of professionals to accomplish early childhood education that supports the formation of nature connection.
Luonnon vaikutus hyvinvointiin sekä terveyteen on tuotu esille monissa tutkimuksissa. Nämä ovat esitelty tietoperustassa. Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemassa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa velvoitetaan varhaiskasvatusta luomaan pohja laaja-alaiselle osaamiselle. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna Webropol-kyselytutkimuksena, joka jaettiin suljetussa valtakun-nallisessa varhaiskasvatuksen työntekijöiden Facebook-ryhmässä.
Tutkimuksessamme nousi esille monia konkreettisia keinoja sekä toimintamalleja, joita varhaiskasvatuksessa toteutetaan luontoyhteyden muodostamisen mahdollistamiseksi sekä mitä haasteita varhaiskasvatuksessa esiintyy. Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat ammattilaisten omat resurssit luontokasvatuksen toteuttamiseen, päiväkodin piha-alueen hyödyntäminen sekä luonto ja luontokasvatus osana tavanomaista varhaiskasvatusta keinoina luontoyhteyden muodostamisen tukemiseksi. Haasteiksi koettiin muun muassa resurssipula, kasvattajien asenne, koulutuksen puute sekä konkreettinen matka luontoympäristöön.
Tutkimuksen tulokset hyödyttävät konkreettisesti varhaiskasvatuksen järjestäjiä sekä ammattilaisia, kun mietitään luontosuhteen muodostamisen kokonaisvaltaisuutta sekä tärkeyttä lapsen näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme tutkimusta varhaiskasvatuksen ammattilaisten valmiuksista toteuttaa luontoyhteyden muodostamista tukevaa varhaiskasvatusta.
The goal for our research was to study concrete ways for professionals to support children in formatting their nature connection, produce information in the ways to strengthen children’s well-being focusing on relationship with nature and identify possible challenges in those areas. The thesis was conducted as a semi-structured survey, which was shared in a closed national Facebook group for early childhood education workers. The research question was: How profession-als support the formation of nature connection in early childhood education and what hinders the professionals’ ability to support the formation of nature connection.
The study highlighted many concrete methods that are implemented in early childhood education to enable the formation of nature connection. For example, professionals' own resources to implement nature education and using nature and nature education as resources for regular early childhood education emerged as methods to support the formation of nature connection. Many challenges in that area were also found. For example, the impact of early childhood education personnels negative attitude towards nature education, lack of education on nature education and the distance to unbuild nature emerged as challenges in supporting the formation of nature connection.
We believe further research into this topic is warranted. For the topic of this continuation, we propose to research the readiness of professionals to accomplish early childhood education that supports the formation of nature connection.