Kylpyhuoneen rakenteiden tiiviyden ja ilmanvaihdon vaikutus kosteuden poistumiseen

Abstract

Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten 2010-luvulla valmistuneiden koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen asuinhuoneistojen kylpyhuoneiden ilmanvaihto toimii erilaisissa asuinnoissa ja miten rakenteiden tiiviys sekä tuuletustavat vaikuttavat tilan kosteuskuorman hallintaan. Lisäksi selvitettiin eri kosteuskuormien, kuten suihkun ja pyykkien kuivaamisen, vaikutuksia kylpyhuoneen kosteuden poistumiseen.

Tutkimus tehtiin perehtymällä kirjallisuuteen ja tekemällä mittauksia asunnoissa. Viikon kestäneen mittausjakson aikana tarkkailtiin ilmanvaihdon toimintaa ja kosteuden käyttäytymistä. Mittausaineisto kerättiin langattomilla RuuviTag-lämpö- ja kosteusantureilla. Lisäksi kohteissa tehtiin ilman tilavuusvirtaus- ja paine-eromittauksia PHM-V1-mittarilla sekä suoritettiin valokuvadokumentointia. Tuloksien tulkinnassa hyödynnettiin asukkaiden olosuhdepäiväkirjaan tekemiä kirjauksia ilmanvaihdon käyttötilanteista ja kosteuskuormista, kuten suihkussa käymisestä ja pyykkien kuivaamisesta. Rakenteiden tiiviyttä arvioitiin visuaalisesti ja analysoitiin rakennekuvien avulla. Tuloksia tukivat laboratorio-olosuhteissa suoritetut aiemmat tutkimukset.

Aineiston perusteella todettiin, että määräyksien mukainen poistoilmavirta yhdessä toimivien korvausilmareittien kanssa poistaa märkätiloista kosteutta tehokkaasti. Oven auki pitäminen suihkun jälkeen lyhentää kuivumisaikaa selvästi verrattuna suljettuun oveen. Kosteuden poistumiseen kuluvaa aikaa pidentää myös ulkoilman korkea kosteussisältö.

Tutkimus osoitti, että asukkaiden määrä ja elämäntavat, kuten pyykinpesun kerrat viikossa sekä suihkun ja saunan käyttö, vaikuttavat kylpyhuoneen kosteusrasitukseen ja sen kestoon. Mittaustulosten perusteella todettiin, että kosteustuotot jäivät selvästi alle laboratoriotutkimuksissa saavutettuja tuloksia ja RIL 107-2012 ohjearvoja.