Työparikeskustelut vuorovaikutuksen vahvistajana

Abstract

Toimiva vuorovaikutus on yksi hyvinvoivan työyhteisön piirteistä ja sillä on vaikutusta tehokkuuden paranemisen kautta myös organisaatioiden toimivuuteen ja tulokseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kehittää Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden työparien välistä vuorovaikutusta ja dialogia sekä vuorovaikutuksen johtamista. Onnistuneen vuorovaikutuksen avulla voi vahvistaa myös psykologista turvallisuutta. Opinnäytetyön pohjalla oli vuonna 2022 kehitetty työparikeskusteluiden toimintatapa, jolla pyrittiin vaikuttamaan avoimen vuorovaikutuksen syntymiseen työparien välillä ja parantamaan työparien viestintää.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työparikeskusteluiden toimintatapaa ja selvittää, miten työparit ovat kokeneet työparikeskustelut. Työssä pyrittiin selvittämään myös, onko työparikeskusteluilla ollut vaikutusta työparien väliseen vuorovaikutukseen, dialogiin, ilmapiiriin ja työparityöskentelyyn ja ovatko esihenkilöt pystyneet vaikuttamaan työparikeskusteluissa ja työparikeskusteluiden avulla työparityöskentelyyn ja vuorovaikutuksen syventämiseen työparien välillä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös kehittää työparikeskusteluita ja niissä käytettävää lomaketta.

Opinnäytetyön tietoperusta koostui vuorovaikutuksesta, dialogista ja vuorovaikutuksen johtamisesta. Tietoperustassa käytiin läpi myös käsitteitä psykologinen turvallisuus sekä työparityöskentely, jotta lukija ymmärtäisi, miksi työparien välistä vuorovaikutusta ja viestintää halutaan kehittää. Tutkimuksen lähestymistapana oli toimintatutkimus ja tutkimusmenetelminä olivat teemahaastattelut ja aivoriihityöskentely. Teemahaastatteluihin osallistui viisi esihenkilöä, viisi sihteeriä ja viisi tuomaria. Haastatteluista saadut aineistot litteroitiin ja teemoiteltiin ja niillä pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Haastatteluissa kerättiin myös ideoita työparikeskusteluiden ja niissä käytettävän lomakkeen kehittämiseen. Lomakkeen ja työparikeskusteluiden kehitysmenetelmänä käytettiin aivoriihityöskentelyä.

Tutkimustuloksissa selvisi, että työparikeskustelut on koettu jokaisessa työntekijäryhmässä hyvänä toimintatapana ja niitä tulisi jatkaa. Työparikeskusteluissa käytettävä lomake tuo keskusteluihin selkeän rakenteen, jonka avulla työntekoon liittyvistä asioista voidaan sopia. Vaikka haastateltavat eivät osanneet sanoa, onko vuorovaikutus lisääntynyt, he kokivat, että työparikeskusteluiden avulla päästään sujuvaan arkeen ja että vuorovaikutus toimii paremmin työparin välillä. Keskusteluiden avulla saadaan sovittua yhteiset pelisäännöt työskentelylle ja viestinnälle ja kumpikin työparista tietää oman roolinsa ja vastuunsa. Työssä esitettiin tärkeimpinä kehitysehdotuksina, että työparikeskusteluihin luotaisiin vielä seuranta sekä loppuun hyvien käytänteiden koonti. Lisäksi työparikeskusteluiden mallin voisi viedä notaareiden työparityöskentelyyn sekä muihin käräjäoikeuksiin.

Interaction skills are important in the modern world of work, allowing for healthier and more productive workplaces. The goal of this thesis was to examine and develop the interaction between work partners in the District Court of Itä-Uusimaa, using a model for structured discussions between work partners. These structured discussions were designed to help with distributing work duties, sharing working habits, and strengthening psychological safety among the employees.

This thesis aimed to further develop these structured discussions and to find out how they had been received, i.e., had the discussions influenced the interaction, workflow, or atmosphere between work partners. A point of interest is also how the managers have been able to use the discussions to improve things in the workplace.

The theoretical framework for the thesis includes interaction, dialogue, and interaction management. It also includes psychological safety and working in two-person teams so that the reader can understand why there is pressure to develop the communication and interaction between the work partners. The framework also includes wellbeing at work. The approach for the thesis was action research and it used theme interviews for gathering information. The interviewees included five managers, five secretaries, and five judges. The interviews were transcribed and sorted into themes. The interviews were also used to gather suggestions for improving the structured discussions and the form used to conduct them.

The research results suggest that in every employee group, the structured discussions had been perceived as a good practice and that should be continued. The form used in the discussions provides a clear structure for the discussions, helping the work partners to find solutions to their work-related issues. Although the interviewees could not say whether their interaction had increased, they brought up that the discussions could help to ensure a smooth day-to-day work and better interaction between the work partners. The discussions allow the work partners to find common ground and to know each other’s role and responsibilities. For further development, the thesis suggests that the structured discussions could have follow-up discussions and a recount of best practices. The discussions could also be introduced into other work partner groups and other district courts.