Miksi käsitteillä on väliä? : käsitteiden käyttö rakennetun kulttuuriperinnön konservoinnissa ja restauroinnissa todellisuuden luojana

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee konservoinnin ja restauroinnin käsitteiden sisällöllisiä määritelmiä ja niihin liittyviä epäjohdonmukaisuuksia suomenkielisessä julkisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa. Opinnäytetyö keskittyy rakennetun kulttuuriperinnön konservointiin ja restaurointiin rajaten aineettoman kulttuuriperinnön tutkimuksen ulkopuolelle.

Opinnäytetyö pohjautuu suomen- ja englanninkielisiin kirjallisiin lähteisiin. Opinnäytetyössä selvitetään kuinka konservoinnin ja restauroinnin käsitteet ja niiden sisällölliset määritelmät suomenkielisissä kirjallisissa lähteissä eroavat englanninkielisistä lähteistä ja kansainvälisistä määritelmistä. Rakennetun kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja suojeluun tähtäävissä toimenpiteissä on kyse arvoista ja niihin pohjautuvasta päätöksenteosta. Konservoinnissa päätöksenteko perustuu teoriaan, tieteelliseen tutkimukseen ja eettiseen koodistoon. Tutkimus osoittaa kuinka Suomessa käsitteiden epäjohdonmukainen käyttö ja sisällöllisten määritelmien epätarkkuus vaikuttavat arvojen toteutumiseen rakennetun kulttuuriperinnön korjaushankkeissa ja kuinka se on ristiriidassa kansainvälisten määritelmien kanssa.

This thesis examines the conceptual definitions of conservation and restoration, as well as the inconsistencies related to these terms in Finnish public discourse and literature. The focus is on the conservation and restoration of built cultural heritage, with the study deliberately excluding intangible cultural heritage.

This thesis is based on literature in the field of cultural heritage. It investigates how the concepts and definitions of conservation and restoration vary between Finnish sources and international, primarily English references. Measures aimed at preserving and protecting built cultural heritage are fundamentally value-based and require informed, value-driven decision-making. In conservation, such decision-making should be grounded in theory, scientific research, and ethical codes This study demonstrates how the inconsistent use of terminology and the imprecise definitions in the Finnish context affect the realization of conservation values in heritage construction projects. Furthermore, it highlights how these practices conflict with international definitions, where the concepts of conservation and restoration are more clearly and ethically delineated.