Työhyvinvointisuunnitelma - askel kohti yhteistä työhyvinvointia

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän aikana kehitettiin työhyvinvointia ja yhdenmukaistettiin työhyvinvointiin liittyviä toimintatapoja kuopiolaisen pariskunnan omistamissa neljässä pienessä päiväkotiyksikössä. Kehittämistehtävän aikana tuotettiin työhyvinvointisuunnitelma ja kehittämismatriisi tiedonkululle, joiden tarkoituksena on jatkossa ylläpitää ja edistää neljän toimintayksikön työhyvinvointia. Kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda pohjaa työntekijöistä lähtevälle kehittämistoiminnalle ja tehdä näkyväksi työhyvinvoinnin tekijöitä.

Kehittämistehtävä rakentui toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen alkoivat työhyvinvoinnin nykytilan arvioinnilla, joka toteutettiin Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat työhyvinvoinnin alkukartoituksella (2009). Työhyvinvoinnin alkukartoituksella voitiin tehdä näkyväksi työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet sekä työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavat vahvuudet. Alkukartoituksen tuloksia purettiin koko henkilöstön kanssa yhteisessä palaverissa, jonka aikana tuotettiin kehittämismatriisi tiedonkululle. Työhyvinvointisuunnitelma rakennettiin Rauramon työhyvinvoinnin portaat- mallin (2012) mukaisesti terveyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja osaamisen portaista. Työhyvinvointisuunnitelmaa työstettiin syksyn 2014 aikana palavereissa ja koko henkilöstölle avoimen sähköisen asiakirjan avulla. Työntekijät toivat kehittämisprosessiin tiedon käytännön työelämästä ja tutkija toi näkyväksi teoriatiedon. Palaverien aikana luotiin keskustelun kautta uutta näkemystä ja tietoa toimintayksiköiden työhyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuuden toiveista.

Yhteinen kehittämisprosessi päättyi työhyvinvointisuunnitelman valmistuttua. Kehittämisprosessin tuotosten, kehittämismatriisin tiedonkululle ja työhyvinvointisuunnitelman, jalkauttamisesta käytäntöön sekä arvioinnista vastaavat toimintayksiköiden henkilöstö yhdessä omistajan kanssa. Kehittämisprosessin aikana rakennettiin yhteisiä suuntaviivoja toimintayksiköiden työhyvinvoinnin toteuttamiselle. Jatkossa toimintayksiköissä olisi hyvä säännöllisesti mitata työhyvinvoinnin tilaa Rauramon työhyvinvoinnin portaat alkukartoituksella (2009, jotta työhyvinvoinnin arvioiminen ja kehittäminen olisivat suunnitelmallista toimintaa.

This thesis was produced as a development project. During this development project the well-being at work was improved and the well-being practices harmonized in a privately held four unit daycare center in Kuopio. During this project a continuous employee based development process was created and the factors of well-being at work was raised to awareness of the employees.

This development project was based on an action research. The development started with an estimation of the present well-being. The initial mapping was executed on the basis of Päivi Rauramo’s The steps of well-being at work (2009). Next the results were analyzed and processed with the researcher, the employees and the management. The outcome of this was a development matrix for information flow. Well-being at work plan was developed based on Rauramo’s well-being steps which included the steps of health, safety, community, respect and excellence. The well-being plan was made during autumn of 2014 in a meetings with the employees and with an e-document that was editable to all the employees. The employees had the practical view of things and the researcher contributed her knowledge of the theory of well-being.

The mutual part ended with the creation of well-being plan. After this the responsibility of deploying, estimating and developing the well-being plan is shared with the employees and the owners of the daycare center. During this development project the baselines of well-being at work for all the four units was created for them to be able to maintain and to develop it in the future. It is highly recommended that the well-being at work would be regularly measured with the Päivi Rauramo’s steps of well-being at work so the estimating the present and developing the future would be systematic.