Työhyvinvointisuunnitelma - askel kohti yhteistä työhyvinvointia
Kerman, Mari (2015)
Kerman, Mari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134240
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän aikana kehitettiin työhyvinvointia ja yhdenmukaistettiin työhyvinvointiin liittyviä toimintatapoja kuopiolaisen pariskunnan omistamissa neljässä pienessä päiväkotiyksikössä. Kehittämistehtävän aikana tuotettiin työhyvinvointisuunnitelma ja kehittämismatriisi tiedonkululle, joiden tarkoituksena on jatkossa ylläpitää ja edistää neljän toimintayksikön työhyvinvointia. Kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda pohjaa työntekijöistä lähtevälle kehittämistoiminnalle ja tehdä näkyväksi työhyvinvoinnin tekijöitä.
Kehittämistehtävä rakentui toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen alkoivat työhyvinvoinnin nykytilan arvioinnilla, joka toteutettiin Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat työhyvinvoinnin alkukartoituksella (2009). Työhyvinvoinnin alkukartoituksella voitiin tehdä näkyväksi työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet sekä työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavat vahvuudet. Alkukartoituksen tuloksia purettiin koko henkilöstön kanssa yhteisessä palaverissa, jonka aikana tuotettiin kehittämismatriisi tiedonkululle. Työhyvinvointisuunnitelma rakennettiin Rauramon työhyvinvoinnin portaat- mallin (2012) mukaisesti terveyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja osaamisen portaista. Työhyvinvointisuunnitelmaa työstettiin syksyn 2014 aikana palavereissa ja koko henkilöstölle avoimen sähköisen asiakirjan avulla. Työntekijät toivat kehittämisprosessiin tiedon käytännön työelämästä ja tutkija toi näkyväksi teoriatiedon. Palaverien aikana luotiin keskustelun kautta uutta näkemystä ja tietoa toimintayksiköiden työhyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuuden toiveista.
Yhteinen kehittämisprosessi päättyi työhyvinvointisuunnitelman valmistuttua. Kehittämisprosessin tuotosten, kehittämismatriisin tiedonkululle ja työhyvinvointisuunnitelman, jalkauttamisesta käytäntöön sekä arvioinnista vastaavat toimintayksiköiden henkilöstö yhdessä omistajan kanssa. Kehittämisprosessin aikana rakennettiin yhteisiä suuntaviivoja toimintayksiköiden työhyvinvoinnin toteuttamiselle. Jatkossa toimintayksiköissä olisi hyvä säännöllisesti mitata työhyvinvoinnin tilaa Rauramon työhyvinvoinnin portaat alkukartoituksella (2009, jotta työhyvinvoinnin arvioiminen ja kehittäminen olisivat suunnitelmallista toimintaa.
Kehittämistehtävä rakentui toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen alkoivat työhyvinvoinnin nykytilan arvioinnilla, joka toteutettiin Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat työhyvinvoinnin alkukartoituksella (2009). Työhyvinvoinnin alkukartoituksella voitiin tehdä näkyväksi työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet sekä työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavat vahvuudet. Alkukartoituksen tuloksia purettiin koko henkilöstön kanssa yhteisessä palaverissa, jonka aikana tuotettiin kehittämismatriisi tiedonkululle. Työhyvinvointisuunnitelma rakennettiin Rauramon työhyvinvoinnin portaat- mallin (2012) mukaisesti terveyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja osaamisen portaista. Työhyvinvointisuunnitelmaa työstettiin syksyn 2014 aikana palavereissa ja koko henkilöstölle avoimen sähköisen asiakirjan avulla. Työntekijät toivat kehittämisprosessiin tiedon käytännön työelämästä ja tutkija toi näkyväksi teoriatiedon. Palaverien aikana luotiin keskustelun kautta uutta näkemystä ja tietoa toimintayksiköiden työhyvinvoinnin tilasta ja tulevaisuuden toiveista.
Yhteinen kehittämisprosessi päättyi työhyvinvointisuunnitelman valmistuttua. Kehittämisprosessin tuotosten, kehittämismatriisin tiedonkululle ja työhyvinvointisuunnitelman, jalkauttamisesta käytäntöön sekä arvioinnista vastaavat toimintayksiköiden henkilöstö yhdessä omistajan kanssa. Kehittämisprosessin aikana rakennettiin yhteisiä suuntaviivoja toimintayksiköiden työhyvinvoinnin toteuttamiselle. Jatkossa toimintayksiköissä olisi hyvä säännöllisesti mitata työhyvinvoinnin tilaa Rauramon työhyvinvoinnin portaat alkukartoituksella (2009, jotta työhyvinvoinnin arvioiminen ja kehittäminen olisivat suunnitelmallista toimintaa.