Intimate Partner Sexual Violence Through the Lens of Trauma-Informed Care : views of crisis workers from Sophie Mannerheim’s shelter for victims of domestic violence
Macnamara, Emily; Royle, Elena (2025)
Macnamara, Emily
Royle, Elena
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214936
Tiivistelmä
Lähisuhdeväkivalta ja seksuaaliväkivalta ovat yleisiä epäkohtia Suomessa. Parisuhdeväkivallan osana tapahtuva seksuaaliväkivalta on luonteeltaan traumatisoivaa ja sitä voi olla vaikea tunnistaa. Sophie Mannerheimin turvakoti eli Turvakoti Sophie tarjoaa kriisiapua asiakkaille, jotka kokevat lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Tässä opinnäytetyössä selvitetään Turvakoti Sophien kriisityöntekijöiden näkökulmia liittyen parisuhteessa tapahtuvaan seksuaaliväkivaltaan sekä traumatietoisen työotteen hyödyntämisestä asiakastyössä.
Opinnäytetyö käsittelee seksuaaliväkivaltaa osana lähisuhdeväkivaltaa, traumaa ja traumatietoista työotetta sekä turvakodin asiakastyötä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään psykiatrien kehittämää traumatietoista hoitoa ja työotetta. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina, jotka pidettiin pareissa. Haastateltavat olivat Turvakoti Sophien kriisityöntekijöitä. Haastatteluissa kerätty materiaali analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön toisen tekijän samanaikainen rooli sekä haastattelijana, että Turvakoti Sophien kriisityöntekijänä heikentää opinnäytetyön luotettavuutta.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta Turvakoti Sophien kriisityöntekijää. Kaikki haastateltavat tunnistivat haasteita keskusteluissaan seksuaaliväkivallasta turvakodin asiakkaiden kanssa, sekä puutteita seksuaaliväkivaltaa kokevien asiakkaiden erikoistuneissa palveluissa. Lisäksi haastateltavat tunnistivat puutteita kriisityöntekijöille tarjolla olevissa seksuaaliväkivaltaan liittyvissä koulutuksissa sekä materiaaleissa ja työtavoissa. Haastateltavat pitivät traumatietoisen hoidon periaatteiden, kuten sensitiivisyys, asiakkaiden ja heidän tarpeiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja jatkuvan kehittämisen tarve, hyödyntämistä turvakotityössä välttämättömänä mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi. Haastateltavat pitivät traumatietoisen hoidon periaatteita keskeisinä turvakotityöskentelylle, sillä kriisi- ja väkivaltatyö perustuu samaan ymmärrykseen liittyen traumaan ja sen vaikutuksista yksilöön. Haastateltavat eivät olleet ennen käyttäneet termejä traumatietoinen hoito tai traumatietoinen työote kuvaamaan työtään tai tutustuneet niihin. Siitä huolimatta haastateltavat olivat käyttäneet työmenetelmiä, jotka ovat yhdenmukaisia traumatietoisen hoidon periaatteiden kanssa.
Haastateltavat tunnistivat hyödyt, joita traumatietoisen hoidon ja työotteen käyttäminen toisi työskennellessä seksuaaliväkivaltaa kokeneen asiakkaan kanssa ja halusivat syventää tietoaan niistä. Turvakoti Sophie hyödynsi tämän opinnäytetyön haastatteluja kriisityöntekijöiden kouluttamisessa. Traumatietoisen hoidon ja työotteen hyödyntämisen tarvetta ja hyötyä voitaisiin osoittaa jatkotutkimuksella turvakotien asiakkaiden näkökulmista koskien traumatietoista hoitoa ja työotetta.
Opinnäytetyö käsittelee seksuaaliväkivaltaa osana lähisuhdeväkivaltaa, traumaa ja traumatietoista työotetta sekä turvakodin asiakastyötä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään psykiatrien kehittämää traumatietoista hoitoa ja työotetta. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina, jotka pidettiin pareissa. Haastateltavat olivat Turvakoti Sophien kriisityöntekijöitä. Haastatteluissa kerätty materiaali analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön toisen tekijän samanaikainen rooli sekä haastattelijana, että Turvakoti Sophien kriisityöntekijänä heikentää opinnäytetyön luotettavuutta.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta Turvakoti Sophien kriisityöntekijää. Kaikki haastateltavat tunnistivat haasteita keskusteluissaan seksuaaliväkivallasta turvakodin asiakkaiden kanssa, sekä puutteita seksuaaliväkivaltaa kokevien asiakkaiden erikoistuneissa palveluissa. Lisäksi haastateltavat tunnistivat puutteita kriisityöntekijöille tarjolla olevissa seksuaaliväkivaltaan liittyvissä koulutuksissa sekä materiaaleissa ja työtavoissa. Haastateltavat pitivät traumatietoisen hoidon periaatteiden, kuten sensitiivisyys, asiakkaiden ja heidän tarpeiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja jatkuvan kehittämisen tarve, hyödyntämistä turvakotityössä välttämättömänä mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi. Haastateltavat pitivät traumatietoisen hoidon periaatteita keskeisinä turvakotityöskentelylle, sillä kriisi- ja väkivaltatyö perustuu samaan ymmärrykseen liittyen traumaan ja sen vaikutuksista yksilöön. Haastateltavat eivät olleet ennen käyttäneet termejä traumatietoinen hoito tai traumatietoinen työote kuvaamaan työtään tai tutustuneet niihin. Siitä huolimatta haastateltavat olivat käyttäneet työmenetelmiä, jotka ovat yhdenmukaisia traumatietoisen hoidon periaatteiden kanssa.
Haastateltavat tunnistivat hyödyt, joita traumatietoisen hoidon ja työotteen käyttäminen toisi työskennellessä seksuaaliväkivaltaa kokeneen asiakkaan kanssa ja halusivat syventää tietoaan niistä. Turvakoti Sophie hyödynsi tämän opinnäytetyön haastatteluja kriisityöntekijöiden kouluttamisessa. Traumatietoisen hoidon ja työotteen hyödyntämisen tarvetta ja hyötyä voitaisiin osoittaa jatkotutkimuksella turvakotien asiakkaiden näkökulmista koskien traumatietoista hoitoa ja työotetta.