Kokemuksia Jututtaja-hankkeesta ja koettu vaikutus osallistujien hyvinvointiin ja yksinäisyyteen
Korhonen, Anna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214881
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön työkumppanina toimi Kulttuurinen Moninaisuus – Muistikeskus ry MUKES ja sen Jututtaja-hanke. Jututtaja-hanke tarjoaa osallistujille mahdollisuuden käydä keskusteluja omalla kielellään, mikä edistää heidän sosiaalista kanssakäymistään ja vahvistaa kuulluksi tulemisen kokemusta. Hanke kohdistui yli 55-vuotiaisiin maahanmuuttajataustaisiin ikääntyviin, joilla on kohonnut riski jäädä yksin. Hankkeen päätavoitteena oli vähentää yksinäisyyttä ja edistää osallistujien hyvinvointia sekä vahvistaa osallistujien kognitiivisia taitoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Jututtaja-hankkeen vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin ja yksinäisyyden vähenemiseen heidän omien kokemustensa pohjalta.
Teoreettinen viitekehys perustuu Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan ja sen nykyaikaistettuihin, Frank Martelan laajentamiin ulottuvuuksiin, joiden kautta hyvinvoinnin mittaaminen on mahdollista.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla, eli mixed methods -lähestymistapana. Haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä, joilla oli omakohtainen kokemus Jututtaja-hankkeesta.
Hankkeessa järjestettiin myös kasvokkain toteutettuja tapaamisia, joissa hyödynnettiin erilaisia aivotehtäviä. Lisäksi toteutettiin kahdeksan puhelua per osallistuja, joiden aikana käsiteltiin ennalta määriteltyjä aiheita. Puheluiden sisältöön kuului keskusteluja, muistiharjoituksia sekä fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin seurantaa.
Tutkimustulosten perusteella Jututtaja-hankkeen osallistujat olivat tyytyväisiä ja kokivat hankkeen hyödylliseksi. Vapaaehtoiset osallistuivat ennakkokoulutukseen, jonka aikana he saivat valmiuksia toteuttaa keskusteluja. He pitivät viikoittaisia puheluita ikääntyville, ja puhelut noudattivat ennalta suunniteltuja teemoja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Jututtaja-hanke edisti osallistujien hyvinvointia ja sai heiltä positiivista palautetta. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sosiaalialan ammattilaisten työssä, erityisesti vieraskielisten ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden palveluiden suunnittelussa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Jututtaja-hankkeen vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin ja yksinäisyyden vähenemiseen heidän omien kokemustensa pohjalta.
Teoreettinen viitekehys perustuu Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan ja sen nykyaikaistettuihin, Frank Martelan laajentamiin ulottuvuuksiin, joiden kautta hyvinvoinnin mittaaminen on mahdollista.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla, eli mixed methods -lähestymistapana. Haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä, joilla oli omakohtainen kokemus Jututtaja-hankkeesta.
Hankkeessa järjestettiin myös kasvokkain toteutettuja tapaamisia, joissa hyödynnettiin erilaisia aivotehtäviä. Lisäksi toteutettiin kahdeksan puhelua per osallistuja, joiden aikana käsiteltiin ennalta määriteltyjä aiheita. Puheluiden sisältöön kuului keskusteluja, muistiharjoituksia sekä fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin seurantaa.
Tutkimustulosten perusteella Jututtaja-hankkeen osallistujat olivat tyytyväisiä ja kokivat hankkeen hyödylliseksi. Vapaaehtoiset osallistuivat ennakkokoulutukseen, jonka aikana he saivat valmiuksia toteuttaa keskusteluja. He pitivät viikoittaisia puheluita ikääntyville, ja puhelut noudattivat ennalta suunniteltuja teemoja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Jututtaja-hanke edisti osallistujien hyvinvointia ja sai heiltä positiivista palautetta. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sosiaalialan ammattilaisten työssä, erityisesti vieraskielisten ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden palveluiden suunnittelussa.