Toimiva työyhteisö : Ryhmäprosessien johtaminen lisää työtyytyväisyyttä psykiatrian toimialueella

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee psykiatrian toimialueen työyhteisöjen toimintaa ja työtyytyväisyyden edistämistä ryhmäprosessien johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä siitä, millaiset johtamiskäytännöt voivat tukea toimivan työyhteisön rakentumista psykiatrian toimialueella.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jolla selvitettiin osastonhoitajien kokemuksia ja käytännön keinoja työyhteisön hyvinvoinnin, yhteistyön ja työtyytyväisyyden parantamiseksi. Haastatteluihin osallistui kuusi osastonhoitajaa Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) psykiatrian toimialueen yksiköistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittivat, että psykiatrian toimialueella työyhteisöjen nykytila on pääosin hyvä. Työtyytyväisyyteen vaikutti etenkin vähäiset resurssit, liiallinen työkuormitus, työn muutokset ja työhön liittyvä epävarmuus. Työyhteisön koheesiota lisäsi työyhteisön jäsenten välinen luottamus ja avoin vuorovaikutus sekä yhteiset sosiaaliset tilat. Konfliktien hallinnassa korostui esihenkilöiden oikeudenmukainen ja osallistava johtamistapa. Työtyytyväisyyttä lisäsi osallistava johtaminen, työn merkityksellisyyden tukeminen ja esihenkilöiden antama palaute ja tunnustus työntekijöille.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykiatrian toimialueella työyhteisön toimivuutta voidaan vahvistaa kehittämällä esihenkilöiden johtamisosaamista. Rakentava konfliktinhallinta, työyhteisön koheesion tukeminen sekä osallistava johtaminen tukevat henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia. Ryhmäprosessien johtamiseen panostaminen tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuden vahvistaa työyhteisön toimivuutta ja henkilöstön hyvinvointia pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää organisaatiolta sitoutumista esihenkilötyön kehittämiseen, sen systemaattiseen ohjaamiseen sekä arjen toiminnan tarkoituksenmukaiseen organisointiin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueen strategisessa kehittämistyössä erityisesti esihenkilötyön vahvistamisen näkökulmasta.