Potilaiden tietämys säteilyannoksista ja -riskeistä
Sievänen, Sami; Vainikka, Petri (2025)
Sievänen, Sami
Vainikka, Petri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315073
Tiivistelmä
Ionisoivan säteilyn käyttö terveydenhuollossa on yleistä, ja sitä hyödynnetään sekä diagnostiikassa että hoitomuotona. Säteilyn käyttöön liittyy sekä välittömiä että pitkäaikaisia terveysriskejä, ja näiden riskien suuruus riippuu saadun säteilyannoksen määrästä. Potilaiden oikeutta saada tietoa omaan hoitoonsa liittyen pidetään nykyisin hyvin tärkeänä. Tämän vuoksi valitsimme opinnäytetyön aiheeksi potilaiden tietämyksen säteilyannoksista ja -riskeistä. Tavoitteenamme oli syventää alalla työskentelevien ja opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta, sekä tukea potilasohjauksen ja riskiviestinnän kehittämistä saatua tietoa hyödyntäen.
Edeltävän tutkimustiedon perusteella vaikutti siltä, että potilaiden tietämys näistä aiheista on melko vähäistä. Toteutimme tämän opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua tutkimusta eri puolilta maailmaa. Nämä tutkimukset vahvistivat aiempaa tietoa siitä, että yleisesti potilaiden tietämys säteilyannoksista ja -riskeistä on melko heikkoa. Tietämys riskeistä oli keskimäärin hieman parempaa. Erityisesti potilaiden tietämys siitä, missä kuvantamisen modaliteeteissa käytetään ionisoivaa säteilyä ja miten näiden säteilyannokset vertautuvat keskenään, oli hyvin puutteellista. Potilaiden tietämyksen ja korkeamman koulutustason, hyvän sosioekonomisen aseman sekä terveydenhuollossa työskentelyn välillä havaittiin positiivinen korrelaatio.
Tutkimuskysymysten lisäksi saimme paljon tietoa siitä, mistä potilaat saavat tietoa säteilyannoksista ja -riskeistä sekä minkälaista lisätietoa he toivoisivat saavansa näistä aiheista. Tutkimuksissa käsiteltiin myös säteilyn käytön parissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä, ja niiden perusteella ilmeni, että myös ammattilaisten osaamisessa olisi parantamisen varaa. Säteilyn käytön ja riskiviestinnän lisäkoulutukselle on siis tarvetta, samoin kuin selkeille protokollille siitä, mitä potilaille tulisi kertoa ennen tutkimuksia ja toimenpiteitä, joissa käytetään ionisoivaa säteilyä.
Edeltävän tutkimustiedon perusteella vaikutti siltä, että potilaiden tietämys näistä aiheista on melko vähäistä. Toteutimme tämän opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua tutkimusta eri puolilta maailmaa. Nämä tutkimukset vahvistivat aiempaa tietoa siitä, että yleisesti potilaiden tietämys säteilyannoksista ja -riskeistä on melko heikkoa. Tietämys riskeistä oli keskimäärin hieman parempaa. Erityisesti potilaiden tietämys siitä, missä kuvantamisen modaliteeteissa käytetään ionisoivaa säteilyä ja miten näiden säteilyannokset vertautuvat keskenään, oli hyvin puutteellista. Potilaiden tietämyksen ja korkeamman koulutustason, hyvän sosioekonomisen aseman sekä terveydenhuollossa työskentelyn välillä havaittiin positiivinen korrelaatio.
Tutkimuskysymysten lisäksi saimme paljon tietoa siitä, mistä potilaat saavat tietoa säteilyannoksista ja -riskeistä sekä minkälaista lisätietoa he toivoisivat saavansa näistä aiheista. Tutkimuksissa käsiteltiin myös säteilyn käytön parissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä, ja niiden perusteella ilmeni, että myös ammattilaisten osaamisessa olisi parantamisen varaa. Säteilyn käytön ja riskiviestinnän lisäkoulutukselle on siis tarvetta, samoin kuin selkeille protokollille siitä, mitä potilaille tulisi kertoa ennen tutkimuksia ja toimenpiteitä, joissa käytetään ionisoivaa säteilyä.