Tilan oman siemenen kunnostuksen merkitykset: kenttäkoe peittausaineen ja biostimulantin vaikutuksista ohran kasvuun ja satoon
Hämäläinen, Antti; Pekkarinen, Olli (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315345
Tiivistelmä
Tilan oman siemenen käyttö, eli TOS-siemenen on yleistynyt viime vuosina, koska maatalousyrittäjät haluavat hillitä kustannusten kasvua. TOS-siemenessä piilee kuitenkin omat riskinsä kasvitaudeissa ja sato odotuksissa. Suomessa jopa 60–70 % kylvettävistä viljan siemenistä on tilan omaa siementä, joten omaan siemeneen tulisi kiinnittää huomiota.
Työn tavoitteena oli selvittää ohran kylvösiemenen erilaisten kunnostusmenetelmien vaikutuksia sadon määrään ja laatuun. Tuloksien perusteella tehtiin tietokortti kylvösiemenen kunnostuksesta saaduista hyödyistä ja vaikutuksista viljelijöille. Tietokortti tuli toimeksiantajan vapaaseen käyttöön. Tietokortilla haluttiin lisätä tajuntaa siemenen kunnostamisen hyödyllisistä vaikutuksista viljelijöiden keskuudessa ja saada kylvösiemenen laadun parantaminen yleisemmäksi toimenpiteeksi. Työn toimeksiantajana toimi Viljelijän Berner Oy.
Työ oli empiirinen tutkimus, joka toteutettiin kahdella eri tilalla, Pieksämäellä ja Maaningalla. Työn toteutus aloitettiin kunnostamalla käytettävät siemenerät, joita olivat 1) peittaamaton, 2) peitattu, sekä 3) peitattu + biostimulantti käsitelty. Käytössä oli kaksi eri ohralajiketta, Vertti ja Arild. Koeruudut kylvettiin molemmilla tiloilla 27.5.2024. Kasvukauden aikana seurattiin kasvustojen kehittymisen ja kasvitautien eroja. Koeruudut puitiin 21. – 26.8.2024, jolloin punnittiin kunkin koeruudun satomäärät ja kerättiin analyysinäytteet ruutukohtaisesti.
Tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa: siemenen kunnostamisella saatiin lisäystä itävyyteen ja orastiheyteen. Peittaamalla saatiin vähennettyä kasvitauteja kasvustossa, lisättyä sadon määrää sekä parannettua laadullisia tekijöitä, kuten valkuaispitoisuutta ja hehtolitrapainoa. Kasvukauden 2024 sääolosuhteet olivat viljan viljelyn kannalta otolliset. Alkukesän kuivuuden jälkeen kasvustot saivat vettä ja lämpöä sopivassa suhteessa. Optimaaliset olosuhteet hankaloittivat tutkimuksessa erojen kehittymistä ja havainnointia. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa apuna oman tilan viljan viljelyjen kehittämisessä.
Työn tavoitteena oli selvittää ohran kylvösiemenen erilaisten kunnostusmenetelmien vaikutuksia sadon määrään ja laatuun. Tuloksien perusteella tehtiin tietokortti kylvösiemenen kunnostuksesta saaduista hyödyistä ja vaikutuksista viljelijöille. Tietokortti tuli toimeksiantajan vapaaseen käyttöön. Tietokortilla haluttiin lisätä tajuntaa siemenen kunnostamisen hyödyllisistä vaikutuksista viljelijöiden keskuudessa ja saada kylvösiemenen laadun parantaminen yleisemmäksi toimenpiteeksi. Työn toimeksiantajana toimi Viljelijän Berner Oy.
Työ oli empiirinen tutkimus, joka toteutettiin kahdella eri tilalla, Pieksämäellä ja Maaningalla. Työn toteutus aloitettiin kunnostamalla käytettävät siemenerät, joita olivat 1) peittaamaton, 2) peitattu, sekä 3) peitattu + biostimulantti käsitelty. Käytössä oli kaksi eri ohralajiketta, Vertti ja Arild. Koeruudut kylvettiin molemmilla tiloilla 27.5.2024. Kasvukauden aikana seurattiin kasvustojen kehittymisen ja kasvitautien eroja. Koeruudut puitiin 21. – 26.8.2024, jolloin punnittiin kunkin koeruudun satomäärät ja kerättiin analyysinäytteet ruutukohtaisesti.
Tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa: siemenen kunnostamisella saatiin lisäystä itävyyteen ja orastiheyteen. Peittaamalla saatiin vähennettyä kasvitauteja kasvustossa, lisättyä sadon määrää sekä parannettua laadullisia tekijöitä, kuten valkuaispitoisuutta ja hehtolitrapainoa. Kasvukauden 2024 sääolosuhteet olivat viljan viljelyn kannalta otolliset. Alkukesän kuivuuden jälkeen kasvustot saivat vettä ja lämpöä sopivassa suhteessa. Optimaaliset olosuhteet hankaloittivat tutkimuksessa erojen kehittymistä ja havainnointia. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa apuna oman tilan viljan viljelyjen kehittämisessä.