Hankintaprosessin kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella : toimintayksiköiden kokemuksia hankintaprosessin digitalisaatiosta
Pyykönen, Sanna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052515791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052515791
Tiivistelmä
Digitalisaatioon liittyvä kokonaisvaltainen muutostila koskee myös julkisia hankintoja. Julkiset hankinnat ovat merkittävä strateginen talouden ohjauskeino myös sosiaali- ja terveysalalla. Julkisten hankintojen vaikuttavuutta parannetaan strategista johtamista tukevalla tietojohtamisella ja koko hankintaelinkaaren kattavalla digitalisaatiolla. Digitalisaation tuomat muutokset vaikuttavat organisaatioissa moniin osa-alueisiin, kuten johtamiseen, päätöksen tekoon ja muuttuviin rooleihin. Muuttuvassa ympäristössä organisaation hankintayksikön on tunnistettava omat kehittämiskohteensa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hankintaprosessin kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi hankintaprosessin kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tuottamaa tietoa käytetään sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn tekemisessä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankintapalvelut. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusaineisto saatiin kolmella ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen mukaan hankintaprosessin merkitys tunnistettiin ja erityisesti suunnitteluvaihetta pidettiin tärkeänä. Hankintaprosessissa tunnistettiin tehokkuutta heikentäviä tekijöitä, jotka koettiin kehittämisen kohteeksi. Tutkimustulosten mukaan hankintaprosessissa on hidastavia tekijöitä, jotka liittyvät tehtävien muutoksiin, hankinta-aikataulujen yhteensovitukseen ja prosessien epäselvyyksiin. Tehtävien muutokset ovat muuttaneet ja hidastaneet hankintapäätösten tekemistä. Suurten hankintakokonaisuuksien hallinta ja eri toimijoiden tarpeiden ja aikataulujen yhteensovittaminen koettiin haasteena. Prosessien epäselvyydet aiheuttavat epätietoisuutta rooleihin ja niihin liittyviin vastuisiin. Hankintaprosessin kehityskohteina koettiin myös resurssien kohdentaminen, osaamisen ja viestinnän parantaminen.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn tekemisessä. Sähköinen asiakastyytyväisyyskysely toimii hankintapalvelujen kehittämisen pysyvänä työkaluna.
Jatkotutkimusehdotuksena esitetään vastaavan tutkimuksen tekemistä muilla hyvinvointialueilla samalla tutkimusmenetelmällä tai menetelmä- ja aineistotriangulaatiota käyttäen. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, miten hyvinvointialueiden digistrategiat tukevat tieto- ja strategista johtamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hankintaprosessin kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi hankintaprosessin kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tuottamaa tietoa käytetään sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn tekemisessä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankintapalvelut. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusaineisto saatiin kolmella ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen mukaan hankintaprosessin merkitys tunnistettiin ja erityisesti suunnitteluvaihetta pidettiin tärkeänä. Hankintaprosessissa tunnistettiin tehokkuutta heikentäviä tekijöitä, jotka koettiin kehittämisen kohteeksi. Tutkimustulosten mukaan hankintaprosessissa on hidastavia tekijöitä, jotka liittyvät tehtävien muutoksiin, hankinta-aikataulujen yhteensovitukseen ja prosessien epäselvyyksiin. Tehtävien muutokset ovat muuttaneet ja hidastaneet hankintapäätösten tekemistä. Suurten hankintakokonaisuuksien hallinta ja eri toimijoiden tarpeiden ja aikataulujen yhteensovittaminen koettiin haasteena. Prosessien epäselvyydet aiheuttavat epätietoisuutta rooleihin ja niihin liittyviin vastuisiin. Hankintaprosessin kehityskohteina koettiin myös resurssien kohdentaminen, osaamisen ja viestinnän parantaminen.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn tekemisessä. Sähköinen asiakastyytyväisyyskysely toimii hankintapalvelujen kehittämisen pysyvänä työkaluna.
Jatkotutkimusehdotuksena esitetään vastaavan tutkimuksen tekemistä muilla hyvinvointialueilla samalla tutkimusmenetelmällä tai menetelmä- ja aineistotriangulaatiota käyttäen. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, miten hyvinvointialueiden digistrategiat tukevat tieto- ja strategista johtamista.