Insuliinipumpun käyttökokemukset
Kaikkonen, Mirjami; Rauma, Jessica; Taivassalo, Liisi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052415548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052415548
Tiivistelmä
Suomessa diabetesta sairastaa n. puoli miljoonaa ihmistä. Tyypin 1 diabeetikkoja Suomessa on 50 000 ja tyypin 2 diabeetikkoja n. 75–80 %. Ensimmäiset insuliinipumppuhoidot aloitettiin suomessa 80-luvun alussa. Vuonna 2022 vain 12 % Tyypin 1 diabetesta sairastavilla oli käytössä insuliinipumppu.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä insuliinipumpun käyttäjiltä käyttökokemuksia kyselylomakkeen avulla. Diabetesliitto levitti puolestamme tekemämme kyselyn insuliinipumpun käyttäjille sosiaalisen median kautta. Vastauksia saimme 71. Kyselyssä keräsimme tietoa insuliinipumpun käytön vaikutuksista arjessa, diabeteksenhoidosta ja insuliinipumpun käytön kuormittavuudesta. Opinnäytetyön tavoite on saada tietoa insuliinipumpun käyttäjien tyytyväisyydestä insuliinipumppuhoitoon. Rajasimme opinnäytetyön insuliinipumpun tekniikkaan ja valmistajien tekniseen tukeen ja sen saatavuuteen. Tarkoituksena oli, että tuloksien avulla valmistajat voisivat halutessaan kehittää omia tukipalveluitaan.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytimme laadullista eli kvalitatiivista menetelmää sekä lisäksi määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Webropolohjelman avulla teimme sähköisen kyselylomakkeen. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastattiin täysin anonyymisti. Kysely oli avoinna 17-31.3.2025 ajan.
Tuloksien perusteella insuliinipumpun käyttäjät ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä. Hyötyinä vastaajat näkivät insuliinipumppu hoidosta, että diabeteksen hoito on helpottunut ja hoitotasapaino oli parempi kuin ennen insuliinipumppuhoitoa. Esille tuli myös, että elämänlaatu oli parantunut sekä turvallisuuden tunne lisääntynyt. Haittoina vastaajat kokivat laitteiden toimimattomuuden, sensorointi ongelmat ja kanyylin tukkoon menemisen. Tekniset haasteet tuovat myös ongelmia mm. sovelluksien monimutkaisuus. Osa käyttäjistä kokivat, että insuliinipumppu muistuttaa sairaudesta. Osa toivoivat, että insuliinipumpun tekniikkaa kehitettäisiin ja valmistajien sivustoja helppolukuisimmiksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä insuliinipumpun käyttäjiltä käyttökokemuksia kyselylomakkeen avulla. Diabetesliitto levitti puolestamme tekemämme kyselyn insuliinipumpun käyttäjille sosiaalisen median kautta. Vastauksia saimme 71. Kyselyssä keräsimme tietoa insuliinipumpun käytön vaikutuksista arjessa, diabeteksenhoidosta ja insuliinipumpun käytön kuormittavuudesta. Opinnäytetyön tavoite on saada tietoa insuliinipumpun käyttäjien tyytyväisyydestä insuliinipumppuhoitoon. Rajasimme opinnäytetyön insuliinipumpun tekniikkaan ja valmistajien tekniseen tukeen ja sen saatavuuteen. Tarkoituksena oli, että tuloksien avulla valmistajat voisivat halutessaan kehittää omia tukipalveluitaan.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytimme laadullista eli kvalitatiivista menetelmää sekä lisäksi määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Webropolohjelman avulla teimme sähköisen kyselylomakkeen. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastattiin täysin anonyymisti. Kysely oli avoinna 17-31.3.2025 ajan.
Tuloksien perusteella insuliinipumpun käyttäjät ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä. Hyötyinä vastaajat näkivät insuliinipumppu hoidosta, että diabeteksen hoito on helpottunut ja hoitotasapaino oli parempi kuin ennen insuliinipumppuhoitoa. Esille tuli myös, että elämänlaatu oli parantunut sekä turvallisuuden tunne lisääntynyt. Haittoina vastaajat kokivat laitteiden toimimattomuuden, sensorointi ongelmat ja kanyylin tukkoon menemisen. Tekniset haasteet tuovat myös ongelmia mm. sovelluksien monimutkaisuus. Osa käyttäjistä kokivat, että insuliinipumppu muistuttaa sairaudesta. Osa toivoivat, että insuliinipumpun tekniikkaa kehitettäisiin ja valmistajien sivustoja helppolukuisimmiksi.