Positiivisen pedagogiikan käyttäminen perehdytyksessä
Kivinen, Vilma (2025)
Kivinen, Vilma
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052415533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052415533
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten Helsingin kaakkoisella varhaiskasvatusalueella työskentelevät varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat työsuhteen alussa järjestetyn perehdytyksen. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen työntekijöillä on perehdytyksestä ja kuinka he itse kuvaavat kokemuksiaan. Opinnäytetyössä tavoitteena oli luoda perehdytysmalli, jossa painotettiin positiivisen pedagogiikan käyttämistä perehdytyksessä. Perehdytysmalli pohjautui positiivisen pedagogiikan teoriatietoon.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui positiivisen pedagogiikan sekä perehdytyksen käsitteiden ympärille. Positiivista pedagogiikkaa tarkasteltiin yleisellä tasolla ja siinä painottui muun muassa teoriatieto positiivisesta pedagogiikasta varhaiskasvatuksessa sekä PERMA-hyvinvointiteoriasta. Perehdytyksen osalta keskeinen sisältö liittyi perehdytyksen merkitykselle hyvinvoinnille sekä esihenkilön rooliin perehdytyksessä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin kirjoituskutsuna. Kirjoituskutsussa varhaiskasvatuksen työntekijät kirjoittivat omista perehdytyskokemuksistaan. Kerätystä aineistosta muodostettiin sisällönanalyysin kautta teemat ja teemoja peilattiin positiivisen pedagogiikan teoriaan ja tarkasteltiin, minkälaisia yhtäläisyyksiä näistä löytyi.
Opinnäytetyön aineiston perusteella kävi ilmi, että perehdytys koettiin tärkeäksi. Perehdytykseen käytetty aika vaihteli vastauksissa ja samoin perehdytyksen sisältö. Perehdytystä toteutettiin varhaiskasvatusyksiköissä niin esihenkilöiden kuin myös tiimin tasolla. Johtopäätöksenä todettiin, että positiivinen pedagogiikka lisää hyvinvointia ja sitä voidaan käyttää perehdytyksessä. Luotu perehdytysmalli on siihen yksi mahdollisuus.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui positiivisen pedagogiikan sekä perehdytyksen käsitteiden ympärille. Positiivista pedagogiikkaa tarkasteltiin yleisellä tasolla ja siinä painottui muun muassa teoriatieto positiivisesta pedagogiikasta varhaiskasvatuksessa sekä PERMA-hyvinvointiteoriasta. Perehdytyksen osalta keskeinen sisältö liittyi perehdytyksen merkitykselle hyvinvoinnille sekä esihenkilön rooliin perehdytyksessä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin kirjoituskutsuna. Kirjoituskutsussa varhaiskasvatuksen työntekijät kirjoittivat omista perehdytyskokemuksistaan. Kerätystä aineistosta muodostettiin sisällönanalyysin kautta teemat ja teemoja peilattiin positiivisen pedagogiikan teoriaan ja tarkasteltiin, minkälaisia yhtäläisyyksiä näistä löytyi.
Opinnäytetyön aineiston perusteella kävi ilmi, että perehdytys koettiin tärkeäksi. Perehdytykseen käytetty aika vaihteli vastauksissa ja samoin perehdytyksen sisältö. Perehdytystä toteutettiin varhaiskasvatusyksiköissä niin esihenkilöiden kuin myös tiimin tasolla. Johtopäätöksenä todettiin, että positiivinen pedagogiikka lisää hyvinvointia ja sitä voidaan käyttää perehdytyksessä. Luotu perehdytysmalli on siihen yksi mahdollisuus.