Kuolemanjälkeinen hoitotyö

Abstract

Tämä opinnäytetyö (AMK) on toteutettu kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Kiinnostus aiheeseen syntyi opiskelijoilta saadun palautteen perusteella sekä hoitotyötä toteuttaneena. Opinnoissa sivutaan kuoleman jälkeisiä toimia vain vähän ja useissa työharjoitte-luympäristöissä - kuitenkin monesti viimeistään työelämässä - hoitotyön opiskelijat koh-taavat elämänkaaren eri vaiheet, joista kuoleman koittaessa yksi hoitotyön työtehtävistä kuoleman jälkeinen hoitotyö.

Tämän opinnäytetyön on tarkoitus antaa hoitoalan opiskelijoille valmiuksia kuoleman jälkeiseen hoitotyöhön, kuten vainajan laittoon sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä kuoleman jälkeiseen hoitotyöhön. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita kuoleman jälkeiseen hoitotyöhön työtehtävänä sekä syventää siihen liittyviä asioita.

Aineiston haku toteutettiin kuuteen eri tietokantaan: Medic, PubMed, ProQuest Central, EBSCOhost, CINAHL, Medline. Artikkelit ovat pääosin laadullisia, vertaisarvioituja haastattelututkimuksia, aikarajauksena on viimeiset 15 vuotta.

Opinnäytetyön tulokset ovat syntyneet aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksissa nousi ylös viisi pääteemaa: ammattitaito ja työhyvinvointi, vainaja, ympäristölliset tekijät, arvot ja eettisyys sekä omaiset, jotka tulee huomioida kuolemanjälkeisessä hoitotyössä. Tulosten perusteella voidaan katsoa, että vainajan käsittely ei ole pelkkä tekninen toimenpide, vaan hoitotyön vaihe, jossa korostuu ammatillisuus, arvostava asenne ja ymmärrys tilanteen inhimillisestä merkityksestä.

Johtopäätöksenä: kuolemanjälkeinen hoitotyö on moniulotteinen ilmiö, joka onnistuakseen edellyttää eettistä herkkyyttä, ammattitaitoa sekä ymmärrystä ja tukea omaisten ja vainajan tarpeista monimuotoisissa, vaihtelevissa hoitoympäristöissä. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti koulutuksessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisessä sekä organisaatiokehityksessä. Ne tarjoavat perustaa osaamisen vahvistamiselle, työhyvinvoinnin tukemiselle ja potilaslähtöisen kuolemanjälkeisen hoidon kehittämiselle

This thesis (Bachelor of Health Care) has been conducted as a scoping literature review. The interest in the topic arose from student feedback and personal experience in clinical practice. Post-mortem care is only briefly addressed in nursing education, yet during clinical placements – and especially later in working life – nursing students often encounter all phases of the human life cycle, including death. One of the nurse’s tasks at the end of life is to carry out post-mortem care.

The purpose of this thesis is to provide nursing students with preparedness for post-mortem care, such as the preparation of the deceased, and to increase their knowledge and understanding of the procedures involved. The aim is to equip students to manage post-mortem care as a nursing task and to deepen their insight into the associated practices and values.

The literature search was conducted across six databases: Medic, PubMed, ProQuest Central, EBSCOhost, CINAHL, and Medline. The selected articles are mainly qualitative, peer-reviewed interview studies published within the past 15 years. The results were generated using an inductive content analysis approach. Five main themes emerged from the data: professional competence and well-being, the deceased, environmental factors, values and ethics, and the relatives – all of which should be considered in post-mortem nursing care. The findings suggest that handling the deceased is not merely a technical procedure but a phase of nursing that emphasizes professionalism, respectful conduct, and an understanding of the human significance of the moment.

In conclusion, post-mortem nursing care is a multifaceted phenomenon that requires ethical sensitivity, professional skills, and an awareness of the needs of both the deceased and their relatives, within diverse and often demanding care environments. The findings can be utilized particularly in nursing education, workplace development, and the standardization of care practices. They provide a foundation for strengthening professional competence, supporting staff well-being, and advancing patient-centered post-mortem care.