Leijonaemo : tv-sarja perhesuhteista

Abstract

Leijonaemo on tarina yhden perheen, kolmen sukupolven elämästä, mutta samalla kuvaus yhteiskuntamme arvoista, asenteista ja tilasta: lapset ovat uhrattavissa.

Leijonaemo- draamasarja valottaa vanhemmuuden monimutkaisuutta ja kipeyttä: rakastaminen ei aina riitä, rakastaminen ei välttämättä pelasta, eikä ketään voi väkisin auttaa.

Isoäidin sinnikäs taistelu lapsenlastensa turvaamiseksi on sarjan kantava voima. Samalla esitetään kipeä kysymys: Miten isoäiti pystyy hylkäämään oman lapsensa?

Yhteiskunnan turvarakenteiden väliin putoaminen, lapsuuden haurauden tunnistaminen, isovanhemman rooli, äidin asema ja mielen epävakauden stigma, mutta myös toivon löytäminen absurdeissakin tilanteissa ovat sarjan keskeisiä teemoja.

Tarkastelen lopputyössäni sarjan päähenkilöiden rakentumista sekä tarinan draaman kaarta.

“The Lioness” is a story about one family's life across three generations, but it also serves as a depiction of our society's values, attitudes, and state: children are vulnerable. The drama series "The Lioness" explores the complexities and struggles of parenthood: loving isn't always enough, love may not save, and no one can be forced to help.

The persistent fight of the grandmother to ensure her grandchildren's safety is the series' central force. At the same time, it raises a painful question: how can a grandmother be able to abandon her own child?

Falling between societal structures, recognizing childhood fragility, the role of grandparents, the mother's position, and the stigma of mental instability, as well as finding hope even in absurd situations, are key themes of the series.

In my thesis, I examine the development of the main characters and the dramatic arc of the story.