Tulevaisuuden nuoret maatalousyrittäjät : maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutukset päätöksessä maatalousyrittäjyydestä
Kanninen, Hanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616039
Tiivistelmä
Suomessa maatilojen lukumäärä jatkaa vähenemistään ja maaseutu autioituu. Maalle tulisi saada uusia maatalousyrittäjiä varmistamaan Suomen huoltovarmuutta ja suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuutta. Maaseudun ja haja-asutusalueiden autioituessa erilaisten palveluiden kysyntä vähenee. Yleiset asenteet suomalaista maataloutta kohtaan ovat moninaiset.
Työn toimeksiantajana oli maa- ja metsätalousministeriö, joka on yksi Suomen valtioneuvoston alaisuudessa toimivista ministeriöistä. Työn tarkoituksena oli selvittää kohdejoukon mielipiteitä maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutuksista heidän harkitessaan maatalousyrittäjyyttä. Työn tavoitteena oli saada käsitys erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden merkityksistä alle 41-vuotiaiden maatalousyrittäjyyttä harkinneiden vastaajien keskuudessa. Toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksia jatkossa.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön kysely toteutettiin Webropol-työkalulla. Kohdejoukkona olivat aluksi Suomen alle 41-vuotiaat AMK- ja YAMK-agrologiopiskelijat. Tammikuun 2025 lopulla kyselyä päätettiin jakaa julkisesti vastausten lisäämiseksi. Kohderyhmä laajeni tällöin alle 41-vuotiaisiin maatalousyrittäjyydestä kiinnostuneisiin vastaajiin. Aineistoa kerättiin vuoden 2025 tammi- ja helmikuun ajan. Valtaosa vastaajista oli mahdollisia tulevia yrittäjiä, mikä oli tutkimuksen kannalta hyvä asia. Vastausten kokonaismäärä oli n = 147 ja kohderyhmään hyväksyttäviä vastauksia n = 100. Avoimiin kysymyksiin oli vastattu runsaasti.
Kyselyn vastausten perusteella maaseudun palveluiden saatavuus ei ollut ollut pääroolissa vaikuttamassa vastaajien päätökseen maatalousyrittäjyydestä, vaikka näillä tekijöillä olikin ollut merkitystä. Erilaisista palveluista päätökseen maatalousyrittäjyydestä eniten vaikuttaneet palvelut olivat digitaalisten yhteyksien saatavuus, sekä esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut. Vain mahdollisia tulevia yrittäjiä tarkastellen kyselyssä käsiteltyjen palveluiden saatavuudella oli ollut enemmän vaikutusta ja painoarvoa kuin kaikkia vastaajia tarkastellen. Erilaisten palveluiden tärkeys ilmeni myös sanallisissa kommenteissa, joissa niitä painottivat ne, jotka palveluita tarvitsivat. Yleisillä asenteilla näytti myös olleen vaikutusta vastaajien päätöksissä maatalousyrittäjyydestä, mutta nekään eivät olleet olleet pääosassa päätöksenteossa.
Tulosten perusteella palveluilla ja yleisillä asenteilla oli vastaajille merkitystä, mutta ne eivät olleet maatalousyrittämisen suurimpia esteitä tai kannustimia. Vähäisten vastausten vuoksi tuloksista ei voitu tehdä yleistyksiä, mutta niiden perusteella saatiin kuitenkin käsitys vastaajien kesken vallitsevasta tilanteesta, jota toimeksiantaja voi hyödyntää jatkossa.
Työn toimeksiantajana oli maa- ja metsätalousministeriö, joka on yksi Suomen valtioneuvoston alaisuudessa toimivista ministeriöistä. Työn tarkoituksena oli selvittää kohdejoukon mielipiteitä maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutuksista heidän harkitessaan maatalousyrittäjyyttä. Työn tavoitteena oli saada käsitys erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden merkityksistä alle 41-vuotiaiden maatalousyrittäjyyttä harkinneiden vastaajien keskuudessa. Toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksia jatkossa.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön kysely toteutettiin Webropol-työkalulla. Kohdejoukkona olivat aluksi Suomen alle 41-vuotiaat AMK- ja YAMK-agrologiopiskelijat. Tammikuun 2025 lopulla kyselyä päätettiin jakaa julkisesti vastausten lisäämiseksi. Kohderyhmä laajeni tällöin alle 41-vuotiaisiin maatalousyrittäjyydestä kiinnostuneisiin vastaajiin. Aineistoa kerättiin vuoden 2025 tammi- ja helmikuun ajan. Valtaosa vastaajista oli mahdollisia tulevia yrittäjiä, mikä oli tutkimuksen kannalta hyvä asia. Vastausten kokonaismäärä oli n = 147 ja kohderyhmään hyväksyttäviä vastauksia n = 100. Avoimiin kysymyksiin oli vastattu runsaasti.
Kyselyn vastausten perusteella maaseudun palveluiden saatavuus ei ollut ollut pääroolissa vaikuttamassa vastaajien päätökseen maatalousyrittäjyydestä, vaikka näillä tekijöillä olikin ollut merkitystä. Erilaisista palveluista päätökseen maatalousyrittäjyydestä eniten vaikuttaneet palvelut olivat digitaalisten yhteyksien saatavuus, sekä esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut. Vain mahdollisia tulevia yrittäjiä tarkastellen kyselyssä käsiteltyjen palveluiden saatavuudella oli ollut enemmän vaikutusta ja painoarvoa kuin kaikkia vastaajia tarkastellen. Erilaisten palveluiden tärkeys ilmeni myös sanallisissa kommenteissa, joissa niitä painottivat ne, jotka palveluita tarvitsivat. Yleisillä asenteilla näytti myös olleen vaikutusta vastaajien päätöksissä maatalousyrittäjyydestä, mutta nekään eivät olleet olleet pääosassa päätöksenteossa.
Tulosten perusteella palveluilla ja yleisillä asenteilla oli vastaajille merkitystä, mutta ne eivät olleet maatalousyrittämisen suurimpia esteitä tai kannustimia. Vähäisten vastausten vuoksi tuloksista ei voitu tehdä yleistyksiä, mutta niiden perusteella saatiin kuitenkin käsitys vastaajien kesken vallitsevasta tilanteesta, jota toimeksiantaja voi hyödyntää jatkossa.