Accessibility and equity through the eyes of parents in Finnish music schools

Abstract

Tämä opinnäytetyö keskittyy musiikkiharrastusten saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen lisätukea tarvitsevien lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksen konteksti on taiteen perusopetuksen alla toimiva musiikkiopistojärjestelmä, jota lähestyn saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden käsitteiden kautta. Tämän opinnäytteen metodologiset lähtökohdat ovat laadullisessa tutkimuksessa ja kriittisessä pedagogiikassa. Tutkimuskysymys on seuraava: Millaisia käsityksiä ja odotuksia vanhemmilla on saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta taiteen perusopetuksen musiikinopetuksessa? Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla vanhemmilta (7), joilla on lisätukea tarvitsevia lapsia. Analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi.

Tuloksissa korostui tarve kohdennetulle tiedolle mahdollisuuksista osallistua taiteen perusopetukseen, jos lapsella on lisätuen tarvetta, sekä erilaisten opiskelijoiden näkyvyys oppilaitosten toiminnassa, markkinoinnissa ja tiedotuskanavissa. Käsitykset mahdollisuuksista osallistua musiikinopetukseen taiteen perusopetuksessa vaihtelivat merkittävästi haastateltavien välillä, mutta kaikki osallistujat toivat esiin joitakin poissulkevia tai epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Tutkimukseni osoittaa, että viimeaikainen työ saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden eteen taiteen perusopetuksessa ei tavoita vanhempia tai ole heille näkyvää. Tämä opinnäytetyö korostaa, että pyrittäessä aidosti saavutettaviin ja yhdenvertaisiin käytäntöihin, on ratkaisevan tärkeää pohtia ja laajentaa taiteen perusopetuksen painopistealueita ja luoda yhtenäisiä, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä käytäntöjä.

This master’s thesis focuses on the accessibility and equity of music hobbies from the perspective of parents of children with additional support needs. The context of this study is the music education system under the Basic Education in the Arts (BEA) which I am analysing through the concepts of accessibility, equity and inclusion. The methodological starting points of this thesis are in qualitative research and critical pedagogy. The research question is as follows: What kinds of perceptions and expectations parents have regarding accessibility and equity in BEA music education? The data was collected through seven semi-structured individual interviews from parents of children with additional support needs. The analysis method was qualitative content analysis.

The findings highlight the need of targeted information about possibilities to engage in BEA music education as a child with additional support needs and visibility of diverse students in institutions’ activities, marketing and information channels. The perceptions about possibilities to engage in BEA music education as a child with additional support need varied significantly between participants, but all participants raised some exclusive or inequitable practices. The findings address that the recent work towards accessibility and equity in the field of BEA is not visible to the parents. This thesis underlines that when aiming towards truly accessible and equitable practices is crucial to contemplate and expand the emphasis of BEA music education and create cohesive, transparent and understandable practices.