Talvijuurekkaan (Flammulina velutipes) kasvatus kahvinporosubstraatissa kotiolosuhteissa
Vertuhov, Anna (2025)
Vertuhov, Anna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616152
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää Helsieni Oy:n toimeksiannosta, voidaanko talvijuurekasta (Flammulina velutipes) kasvattaa kotiolosuhteissa käyttäen uutettuja kahvinporoja substraattina. Työ koostui sekä teoreettisesta että kokeellisesta osuudesta. Teoreettisessa osassa tarkasteltiin talvijuurekkaan biologisia ominaisuuksia, viljelyvaatimuksia sekä kahvinporojen soveltuvuutta sienten kasvualustaksi. Kokeellisessa osassa kasvatettiin rihmastoa agarmaljoilla ja jyväsubstraatissa, jonka jälkeen rihmasto siirrettiin eri substraatteihin: puulastuihin, puupelletteihin ja uutettuihin kahvinporoihin sekä jatkettiin kasvun seurantaa jyväsekoituksessa.
Tutkimuksessa seurattiin rihmaston kasvua huoneenlämmössä (20–24 °C) ja itiöemien muodostumista jääkaappilämpötilassa (4–5 °C). Tulosten perusteella rihmasto kasvoi osittain kahvinporosubstraatissa, mutta itiöemiä ei muodostunut. Muut substraatit eivät edistäneet rihmaston kasvua odotetusti, ja osa näytteistä kontaminoitui. Kokeellinen osuus osoitti, että kahvinporot voivat tukea rihmaston kasvua, mutta talvijuurekkaan sadontuotanto kotiolosuhteissa vaatii optimaalisempia olosuhteita.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää sienten kotiviljelyssä ja jatkotutkimuksissa, joissa tarkastellaan substraatin ravinnekoostumuksen vaikutusta sienten kasvuun sekä optimaalisia kasvuolosuhteita. Tulokset tukevat kiertotalouden periaatteita, joissa biojätettä voidaan hyödyntää resurssina sienten viljelyssä.
Tutkimuksessa seurattiin rihmaston kasvua huoneenlämmössä (20–24 °C) ja itiöemien muodostumista jääkaappilämpötilassa (4–5 °C). Tulosten perusteella rihmasto kasvoi osittain kahvinporosubstraatissa, mutta itiöemiä ei muodostunut. Muut substraatit eivät edistäneet rihmaston kasvua odotetusti, ja osa näytteistä kontaminoitui. Kokeellinen osuus osoitti, että kahvinporot voivat tukea rihmaston kasvua, mutta talvijuurekkaan sadontuotanto kotiolosuhteissa vaatii optimaalisempia olosuhteita.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää sienten kotiviljelyssä ja jatkotutkimuksissa, joissa tarkastellaan substraatin ravinnekoostumuksen vaikutusta sienten kasvuun sekä optimaalisia kasvuolosuhteita. Tulokset tukevat kiertotalouden periaatteita, joissa biojätettä voidaan hyödyntää resurssina sienten viljelyssä.