Kaivinkoneella suoritettujen maanmuokkausten työnlaatu

Abstract

Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä

Tekijä Jani Maalismaa Vuosi 2015 Ohjaaja Liisa Kuutti Toimeksiantaja Stora Enso Metsä Työn nimi Kaivinkoneella suoritettujen maanmuokkausten työn- laatu Sivu- ja liitemäärä 81 + 10

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kaivinkoneella suoritettavien maanmuokkausten onnistumista ja työnlaatua koko suunnitteluketjun kannalta Stora Enson Perämeren tiimin alueella. Lisäksi tavoitteena on tarkastella omavalvonnan toimintatapoja sekä omavalvonnan tulosten luotettavuutta.

Haastattelemalla maanmuokkausta suorittavia yrittäjiä ja heidän kuljettajiaan saatiin tietoa käytännön toimintatavoista, näkemyksistä ja heidän kehittämisideoita toimintaan. Maastossa tapahtuneilla mittauksilla kerättiin tietoa toteutuneesta työnlaadusta. Tutkimusaineistoa analysoimalla saatiin tietää maanmuokkausten onnistumisen ja työnlaadun taso sekä yrittäjien ja kuljettajien näkemykset kehittämiskohteista. Maanmuokkausten työnlaadun tuntemuksen ansiosta urakanantajalla on paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa siten, että työnlaatu maanmuokkauksessa paranee entisestään.

Maanmuokkauksen työnlaadulla on pitkäaikaisia vaikutuksia metsikön kehityk-seen ja metsätalouden kannattavuuteen. Maanmuokkausmenetelmän valinnalla vaikutetaan puuston kehitykseen ja tulevaisuuden hoitotöiden tarpeeseen ja tuleviin kustannuksiin.

Tutkimuksen haastatteluaineisto kerättiin haastattelemalla Perämeren tiimissä toimivaa kolmea yrittäjää ja heidän kuutta kuljettajaansa. Haastattelut suoritet-tiin puhelimitse teemahaastatteluna, ja vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Maastomittauksien ja arviointien aineisto kerättiin neljällä paikkakunnalla (Keminmaa, Oulu, Pudasjärvi ja Tornio), joissa pinta-alan perusteella oli suoritettu eniten kaivinkonemuokkausta kaudella 2103. Kerättyä aineistoa analysoitiin taulukkolaskentaohjelmalla sekä kirjallisen aineiston analyysin keinoin.

Haastatteluissa saatiin tietoa toimintatavoista sekä tietoa omavalvonnasta, kou-lutuksesta ja kehitysehdotuksia muun muassa tiedonsiirtoon liittyen. Maan-muokkausten työnlaadusta ja onnistumisesta saatiin hyvä kuva maastomittausten ja arviointien perusteella. Näiden tulosten pohjalta tulisi vesiensuojeluun ja maanmuokkaustavan valintaan panostaa koulutuksen muodossa.

Avainsanat laadunvalvonta, maanmuokkaus, omavalvonta

School of Forestry and Rural Industries Forestry Degree Programme

Abstract of Thesis

Author Supervisor(s) Jani Maalismaa Liisa Kuutti Year 2015 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Stora Enso Metsä Quality of excavator made soil scarifications 81 + 10

Objective of this thesis is to examine scarifications made with excavator and to evaluate the success and quality of work of the planning chain for the Stora Enso Bothnian Bay team. Another objective is to examine self-regulation methods and reliability of their results.

By interviewing entrepreneurs and their machine operators the information about their working methods, visions and their developing ideas was obtained. Measurements made in the field provided the information about the quality of work. By analysing the data the quality of work, success of the scarification and entrepreneurs’ and their operator’s visions about points of development were clarified. Issuer of the contract has better chances to develop their operation Knowing the scarification’s quality the issuer of the contract has better chances to develop their operation so that quality of scarification will improve.

Quality of the scarification has long term effects to the growth of the forest and silviculture profitability. Selection of the scarification method affects the build-up of growing stock, necessity of future tending and incoming expenses.

Interview data was gathered by interviewing three entrepreneurs and their op-erators operating in Bothnian Bay team. Interviews were made by phone as theme interviews and all the answers were processed anonymous. Field and evaluation data was gathered from four localities (Keminmaa, Oulu, Pudasjärvi and Tornio) where 2013 most of scarifications by area were made. Collected data was analysed with spreadsheet software and literal analysis.

Interviews provided information about working methods, self-regulation, training and development suggestions related to information transfer among others. Field measurements and evaluations gave a good picture of success and quality of scarifications. In light of results water protection and selection of scarification method should be emphasized in trainings.

Key words quality control, scarification, self-regulation