Minkälaisia negatiivisia vaikutuksia etätyön tekemisellä on työhyvinvointiin
Pulkkinen, Päivi (2025)
Pulkkinen, Päivi
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616368
Tiivistelmä
Etätyö on yleistynyt merkittävästi viime vuosien aikana, ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin on alettu tutkia yhä enemmän. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia negatiivisia vaikutuksia etätyöllä voi olla työntekijöiden työhyvinvointiin. Aihetta tarkasteltiin työntekijän näkökulmasta ja tutkimuksen teoriapohja rakentuu työntekijäkokemuksen, työhyvinvoinnin ja etätyön käsitteiden ympärille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä. Kysymyksiä oli yhteensä seitsemän ja haastatteluun osallistui viisi työntekijää eri yrityksistä. Teemahaastattelun avulla pyrittiin kartoittamaan työntekijöiden kokemuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita liittyen työyksinäisyyteen ja tylsistymiseen, motivaatioon, työn ja vapaa-ajan erottamiseen, työvälineisiin ja ergonomiaan, työrauhaan sekä esihenkilötyöhön.
Tutkimustulokset vastasivat suurelta osin aiempaa tutkimustietoa, mutta esiin nousi myös yllättäviä näkökulmia. Esimerkiksi työrauhan osalta yksi vastaajista koki esihenkilön olevan merkittävä häiriötekijä. Johtamisesta saatiin vaihtelevia kokemuksia: osa vastaajista ei havainnut muutoksia etätyöhön siirryttäessä, osa piti johtamista heikkona jo ennestään ja jotkut kokivat, että etätyö oli lisännyt esihenkilöiden tarkkailua, mikä puolestaan heikensi työrauhaa ja luottamusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä. Kysymyksiä oli yhteensä seitsemän ja haastatteluun osallistui viisi työntekijää eri yrityksistä. Teemahaastattelun avulla pyrittiin kartoittamaan työntekijöiden kokemuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita liittyen työyksinäisyyteen ja tylsistymiseen, motivaatioon, työn ja vapaa-ajan erottamiseen, työvälineisiin ja ergonomiaan, työrauhaan sekä esihenkilötyöhön.
Tutkimustulokset vastasivat suurelta osin aiempaa tutkimustietoa, mutta esiin nousi myös yllättäviä näkökulmia. Esimerkiksi työrauhan osalta yksi vastaajista koki esihenkilön olevan merkittävä häiriötekijä. Johtamisesta saatiin vaihtelevia kokemuksia: osa vastaajista ei havainnut muutoksia etätyöhön siirryttäessä, osa piti johtamista heikkona jo ennestään ja jotkut kokivat, että etätyö oli lisännyt esihenkilöiden tarkkailua, mikä puolestaan heikensi työrauhaa ja luottamusta.