Kehittävän esihenkilötyön rooli työhyvinvoinnin edistämisessä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota yritykselle konkreettinen kehitysehdotus työhyvinvoinnin edistämiseksi. Opinnäytetyössä tutkittiin kehittävän esihenkilötyön ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten esihenkilötyöllä voi edistää työntekijöiden hyvinvointia yrityksessä.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentui esihenkilön roolin tarkastelulle työntekijöiden kehittäjänä ja työhyvinvoinnin edistäjänä. Työssä käsiteltiin keskeisiä esihenkilötyön elementtejä, jotka voivat vaikuttaa työympäristön hyvinvointiin. Yhteistyöorganisaation työntekijöille toteutetusta kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että he toivoivat enemmän vuorovaikutusta esihenkilöidensä kanssa, ja kehityskeskustelut nousivat merkittävänä kehityskohteena esiin.

Tutkimustulokset korostivat vuorovaikutuksen ja viestinnän lisäämisen tarvetta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että panostukset esihenkilötyöhön voivat merkittävästi parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Kehitysehdotuksena yritykselle esitettiin työntekijälähtöisten kehityskeskustelujen käyttöönottoa, mikä tukisi esihenkilön ja työntekijän välistä vuoropuhelua ja mahdollistaisi työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamisen.

The objective of this thesis was to provide the company with a concrete development proposal to promote employee well-being. The thesis examined the connection between developmental leadership and employee well-being. The purpose was to enhance understanding of how leadership can promote the well-being of employees within the company.

The theoretical framework of this thesis was built upon examining the supervisor’s role as a developer of employees and a promoter of employee well-being. The study addressed key elements of leadership that can influence well-being in the work environment. A survey conducted among the employees of the collaborating organization revealed that they wished for more interaction with their supervisors, and developmental discussions emerged as a significant area of improvement.

The research results highlighted the need to increase interaction and communication. In conclusion, it could be stated that investments in leadership can significantly improve employee well-being. As a development proposal for the company, the implementation of employee-oriented development discussions was presented, which would support the dialogue between the supervisors and the employees and enable the identification of employees’ individual needs.