Kohti vaikuttavampaa tukea? : digitaalisten työkalujen hyödyntäminen lastensuojelussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko digitalisaation avulla tehostaa lastensuojelun palveluiden vaikuttavuutta ja edistää varhaisen tuen toimintakulttuurin toteutumista. Opinnäytetyön painopisteenä toimi digitaalisten välineiden vaikuttavuuden arviointi siitä näkökulmasta, voidaanko niiden avulla lisätä palveluiden tehokkuutta ja vahvistaa tuen oikea-aikaisuutta ennen, kuin kasaantuneet ongelmat ja kriisiytyneet tilanteet edellyttäisivät raskaampia palvelumuotoja, kuten sijaishuoltoa.

Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keräämisen tukena käytettiin PICO-järjestelmää, jonka avulla muodostettiin tutkimusongelmaan liittyvät, relevantit hakusanat. Aineistojen haku toteutettiin systemaattisesti, ennen varsinaista hakua toteutettiin testihaut. Mukaan valikoitui kymmenen (10) tutkimusta, jotka arvioitiin JBI-arviointikriteereitä hyödyntäen. Lopulliset johtopäätökset muodostettiin metasynteesin kautta.

Johtopäätösten perusteella voitiin todeta, että digitalisaatiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia lastensuojelun palveluiden vaikuttavuuden tehostamisessa ja tuen oikea-aikaisuuden vahvistamisessa. Tuloksista ilmeni, että digitalisaatio nopeuttaa asiakasprosesseja, vahvistaa palveluiden saatavuutta ja tehostaa asiakkaiden osallisuutta. Opinnäytetyön johtopäätöksissä käsiteltiin myös digitaalisten palveluiden käyttöön liittyviä haasteita, joiden tunnistamisen merkitys on korostunut sosiaalityön eettisen ja vuorovaikutuksellisen eetoksen näkökulmasta.

Tulosten hyödynnettävyys painottui lastensuojelun digitalisaation tulevaan kehittämistyöhön. Opinnäytetyön keskeisenä johtopäätöksenä oli, ettei digitalisaatio voi hyödyistä huolimatta koskaan täysin korvata perinteistä työskentelyä, minkä perusteella laadittiin suositus hybridityöskentelyn tulevaisuuden kehittämis- ja tutkimustyölle.

The aim of this thesis was to examine whether digitalization can enhance the effectiveness of child welfare services and promote the implementation of a culture of early support. The focus of the thesis was on assessing the effectiveness of digital tools from the perspective of whether they can improve service efficiency and strengthen the timeliness of support before accumulated problems and crisis situations require more intensive forms of intervention, such as out-of-home care.

The thesis was conducted as a systematic literature review. The PICO system was used to support the formation of relevant search terms related to the research question. The literature search was conducted systematically, and test searches were performed prior to the actual data collection. Ten (10) studies were selected for inclusion, and they were assessed using the JBI critical appraisal criteria. The final conclusions were drawn through a meta-synthesis.

Based on the conclusions, digitalization can have a significant impact on enhancing the effectiveness of child welfare services and improving the timeliness of support. The results show that digitalization accelerates client processes, strengthens access to services, and increases client engagement. The thesis also addresses the challenges related to the use of digital services, emphasizing the importance of recognizing these issues from the ethical and interactional ethos of social work.

The usability of the results is particularly relevant for future development work in the digitalization of child welfare. A key conclusion of the thesis was that despite its benefits, digitalization can never fully replace traditional working methods. Based on this, a recommendation was made for future development and research on hybrid working models.