Vauriokorjaamotyönjohtajan työkokemuksen vaikutus vaurioanalyysin tarkkuuteen
Romanov, George (2025)
Romanov, George
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616375
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten vauriokorjaamon työnjohtajan työkokemus vaikuttaa vauriokustannuslaskelman tarkkuuteen. Tutkimuksessa kahdeksan työnjohtajaa laati vauriokustannuslaskelman saman ajoneuvon vaurioista pelkkien valokuvien perusteella. Laskelmat tehtiin CABAS-ohjelmalla, ja niitä verrattiin toteutuneeseen korjaukseen. Työnjohtajien työkokemus vaihteli kahdesta kahteenkymmeneenkolmeen vuoteen.
Työnjohtajien arviointitavoissa havaittiin selkeitä toimintamalleja: työnjohtaja, joka päätyi arvioimaan yhden osan vaihdettavaksi, arvioi usein myös muita osia vaihdettaviksi. Vastaavasti työnjohtajat, jotka suosivat osien korjaamista, arvioivat todennäköisemmin myös muiden osien olevan korjattavissa. Tämä viittaa siihen, että arviointitapaan vaikuttaa yksilöllinen lähestymistapa tai ajattelumalli, ei pelkästään vaurion tekninen laatu. Näin ollen arviointityyli näyttäisi olevan jossain määrin johdonmukainen ja heijastavan työnjohtajan henkilökohtaista toimintamallia.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työnjohtajien koulutuksen kehittämisessä ja vauriokustannuslaskelmien laadun parantamisessa. Erityisesti vähemmän kokeneiden työnjohtajien tukeminen ja kokemuksen laadun vahvistaminen voivat parantaa kustannusarvioiden tarkkuutta.
Työnjohtajien arviointitavoissa havaittiin selkeitä toimintamalleja: työnjohtaja, joka päätyi arvioimaan yhden osan vaihdettavaksi, arvioi usein myös muita osia vaihdettaviksi. Vastaavasti työnjohtajat, jotka suosivat osien korjaamista, arvioivat todennäköisemmin myös muiden osien olevan korjattavissa. Tämä viittaa siihen, että arviointitapaan vaikuttaa yksilöllinen lähestymistapa tai ajattelumalli, ei pelkästään vaurion tekninen laatu. Näin ollen arviointityyli näyttäisi olevan jossain määrin johdonmukainen ja heijastavan työnjohtajan henkilökohtaista toimintamallia.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työnjohtajien koulutuksen kehittämisessä ja vauriokustannuslaskelmien laadun parantamisessa. Erityisesti vähemmän kokeneiden työnjohtajien tukeminen ja kokemuksen laadun vahvistaminen voivat parantaa kustannusarvioiden tarkkuutta.