Liikunnan harrastaminen Nurmijärven lapsiperheissä
Linnanmäki, Helena (2025)
Linnanmäki, Helena
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616468
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nurmijärven kunnan lapsiperheiden liikunnan harrastamisen nykytilaa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kunnan lapsiperheiden liikunnan harrastamisesta sekä siihen liittyvistä koetuista esteistä ja hyödyistä, jotta kunta voi kehittää liikunnan harrastamista edistäviä toimia ja kohdentaa palveluja paremmin niitä tarvitseville lapsiperheille.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla puolistrukturoidulla kyselyllä Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakkeella. Kohderyhmä rajattiin 1–6-vuotiaiden lasten perheisiin, koska kunnalla ei ollut tästä ikäryhmästä aiempaa tutkimustietoa. Kysely levitettiin syksyllä 2024 Päikky-toiminnanohjausjärjestelmän kautta kunnassa sijaitseviin varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin. Kyselyyn vastasi 242 vanhempaa vastausprosentin ollessa 24 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kuvailevaan analyysiin käytettiin frekvenssejä ja prosenttilukuja. Ristiintaulukoinnilla tarkasteltiin taustamuuttujien yhteyksiä lasten ja vanhempien ohjatun liikunnan harrastamiseen.
Tulosten mukaan Nurmijärven kunnan lapsiperheissä harrastettiin enemmän omatoimista liikuntaa kuin ohjattua liikuntaa. Omatoiminen liikunta ulkoilun eri muodoissa korostui tuloksissa. Vanhemmat kokivat ajanpuutteen merkittävimmäksi liikunnan harrastamista estäväksi tekijäksi, mutta liikunnasta saatavat hyödyt perheen terveydelle ja hyvinvoinnille koettiin tärkeiksi. Perheen matalampi tulotaso oli yhteydessä lasten ja vanhempien vähäisempään ohjatun liikunnan harrastamiseen. Ajanpuute oli merkittävimpiä liikunnan harrastamista estäviä tekijöitä vanhemman koulutustasosta huolimatta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsiperheissä suositaan omatoimista liikunnan harrastamista ulkoilemalla, ja perheen matalampi tulotaso on yhteydessä vähäisempään ohjatun liikunnan harrastamiseen. Lisää tietoa tarvitaan eri asuinalueiden liikuntapalveluista sekä laadullista tutkimusta syventämään tietoa lapsiperheiden liikunnan harrastamisesta ja sitä rajoittavista tekijöistä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Nurmijärven kunnan liikunnan edistämisessä ja kehittämisessä, jotta ne vastaisivat paremmin lapsiperheiden tarpeita ja tarjoaisivat kaikille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla puolistrukturoidulla kyselyllä Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakkeella. Kohderyhmä rajattiin 1–6-vuotiaiden lasten perheisiin, koska kunnalla ei ollut tästä ikäryhmästä aiempaa tutkimustietoa. Kysely levitettiin syksyllä 2024 Päikky-toiminnanohjausjärjestelmän kautta kunnassa sijaitseviin varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin. Kyselyyn vastasi 242 vanhempaa vastausprosentin ollessa 24 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kuvailevaan analyysiin käytettiin frekvenssejä ja prosenttilukuja. Ristiintaulukoinnilla tarkasteltiin taustamuuttujien yhteyksiä lasten ja vanhempien ohjatun liikunnan harrastamiseen.
Tulosten mukaan Nurmijärven kunnan lapsiperheissä harrastettiin enemmän omatoimista liikuntaa kuin ohjattua liikuntaa. Omatoiminen liikunta ulkoilun eri muodoissa korostui tuloksissa. Vanhemmat kokivat ajanpuutteen merkittävimmäksi liikunnan harrastamista estäväksi tekijäksi, mutta liikunnasta saatavat hyödyt perheen terveydelle ja hyvinvoinnille koettiin tärkeiksi. Perheen matalampi tulotaso oli yhteydessä lasten ja vanhempien vähäisempään ohjatun liikunnan harrastamiseen. Ajanpuute oli merkittävimpiä liikunnan harrastamista estäviä tekijöitä vanhemman koulutustasosta huolimatta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsiperheissä suositaan omatoimista liikunnan harrastamista ulkoilemalla, ja perheen matalampi tulotaso on yhteydessä vähäisempään ohjatun liikunnan harrastamiseen. Lisää tietoa tarvitaan eri asuinalueiden liikuntapalveluista sekä laadullista tutkimusta syventämään tietoa lapsiperheiden liikunnan harrastamisesta ja sitä rajoittavista tekijöistä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Nurmijärven kunnan liikunnan edistämisessä ja kehittämisessä, jotta ne vastaisivat paremmin lapsiperheiden tarpeita ja tarjoaisivat kaikille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.