Elvyttäjän kokema stressi sydänpysähdys potilaan elvytyksessä : scoping katsaus
Vertanen, Ville-Petteri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716550
Tiivistelmä
Äkillinen sydänpysähdys on yksi johtavista kuoleman aiheuttajista Euroopassa. Äkillisessä sydänpysähdyksessä painelu-puhalluselvytyksellä on tarkoitus käynnistää pysähtynyt sydän ja estää ennenaikainen kuolema. Aikaisempi tutkimusnäyttö osoittaa, että stressi vaikuttaa yksilön ja koko elvytystiimin toimintaan elvytystilanteessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa scoping katsauksen avulla elvyttäjän kokeman stressin vaikutuksia sydänpysähdyspotilaan elvytykseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa stressin vaikutuksista sydänpysähdyspotilaan elvytykseen sekä mitkä tekijät lievittävät elvyttäjän kokemaa stressiä.
Opinnäytetyöhön valikoitui metodiksi scoping katsaus, koska kyseinen katsaustyyppi pyrkii luomaan käsityksen aihealueesta sekä aikaisemman tiedon luonteesta. Tiedonhaku tehtiin ScienceDirect, CINAHL, Pubmed sekä ProQuest tietokannoissa. Aineistoksi valikoitui (n=11) tutkimusta, joissa tarkasteltiin elvyttäjän kokemaa stressiä sydänpysähdyspotilaan elvytyksessä. Aineistosta luotiin kaksi taulukkoa kuvaamaan tutkimuksia.
Tulosten perusteella sydänpysähdyspotilaan elvyttäjä kokee stressiä elvytystilanteessa. Stressi muodostuu ennemminkin useamman pienemmän tekijän summasta kuin yksittäisestä suuresta häiriötekijästä. Erityisesti ulkoiset häiriötekijät, kuten voimakas häly, hankalat omaiset, tekniset laitteet ja aikapaine luovat elvytystiimille stressiä. Stressiä lievittävinä tekijöinä tuloksissa nousi esille mm. kokemus ja lisäkoulutus, jotka vähensivät stressiä merkittävästi. Näiden lisäksi mindfulness-harjoittelu, muistin tukivälineet kuten puhelinsovellukset sekä elvytysprotokollat, vähensivät elvytystiimin jäsenten koettua työkuormaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa scoping katsauksen avulla elvyttäjän kokeman stressin vaikutuksia sydänpysähdyspotilaan elvytykseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa stressin vaikutuksista sydänpysähdyspotilaan elvytykseen sekä mitkä tekijät lievittävät elvyttäjän kokemaa stressiä.
Opinnäytetyöhön valikoitui metodiksi scoping katsaus, koska kyseinen katsaustyyppi pyrkii luomaan käsityksen aihealueesta sekä aikaisemman tiedon luonteesta. Tiedonhaku tehtiin ScienceDirect, CINAHL, Pubmed sekä ProQuest tietokannoissa. Aineistoksi valikoitui (n=11) tutkimusta, joissa tarkasteltiin elvyttäjän kokemaa stressiä sydänpysähdyspotilaan elvytyksessä. Aineistosta luotiin kaksi taulukkoa kuvaamaan tutkimuksia.
Tulosten perusteella sydänpysähdyspotilaan elvyttäjä kokee stressiä elvytystilanteessa. Stressi muodostuu ennemminkin useamman pienemmän tekijän summasta kuin yksittäisestä suuresta häiriötekijästä. Erityisesti ulkoiset häiriötekijät, kuten voimakas häly, hankalat omaiset, tekniset laitteet ja aikapaine luovat elvytystiimille stressiä. Stressiä lievittävinä tekijöinä tuloksissa nousi esille mm. kokemus ja lisäkoulutus, jotka vähensivät stressiä merkittävästi. Näiden lisäksi mindfulness-harjoittelu, muistin tukivälineet kuten puhelinsovellukset sekä elvytysprotokollat, vähensivät elvytystiimin jäsenten koettua työkuormaa.