Matkalla mestariksi - avoin oppimateriaalisivusto ja suoritusmerkkijärjestelmä peruskoulun teknologiakasvatukseen
Karsikas, Jouni (2025)
Karsikas, Jouni
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717122
Tiivistelmä
Tämän kehitysprojektin tavoitteena oli luoda avoin oppimateriaalisivusto ja suoritusmerkkijärjestelmä peruskoulun teknologiakasvatukseen. Tarve oppimateriaalin kehittämiselle syntyi kirjoittajan kokemuksista Rajakylän yhtenäiskoulun teknisen työn opettajana ja teknologiapainotteisen opetuksen kehittäjänä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen haasteita opetuksen toteuttamiseen ovat tuoneet globaali kulttuurin muutos, lasten ja nuorten passivoituminen, teknisen työn tuntiresurssileikkaukset ja opetussuunnitelman muutos käsityöoppiaineessa. Tavoitteena oli etsiä ratkaisuja näiden muutosten tuomiin ongelmiin.
Teknologiakasvatus toteutuu peruskoulussa pääosin käsityöoppiaineessa, erityisesti teknisen työn kautta. Myös tekstiilityössä, ympäristöopissa, fysiikassa, kemiassa ja laaja-alaisissa taidoissa on siihen liittyviä sisältöjä. Sen tavoitteena on edistää oppilaiden teknologista lukutaitoa ja -yleissivistystä yhdistämällä käytännön taidot ja teoreettisen tiedon. Teknologiakasvatus korostaa teknologian prosessiluontoisuutta, luovaa suunnittelu ja ongelmanratkaisua. Se valaisee myös teknologian yhteyttä luonnontieteisiin, erityisesti fysiikkaan ja kemiaan sekä avaa näkymiä työelämään ja ohjaa oppilaita kouluttautumaan teknologia aloille. Näin oppilaat saavat paremmat valmiudet tulevaisuuden haasteisiin, elinikäiseen oppimiseen ja yhteiskuntavastuuseen. (Lindh 2006). Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan toteuttaa myös STEAM-projektien kautta. STEAM-pedagogiikassa on aina sisältöjä luonnontieteistä, teknologiasta, insinööritieteistä, taiteista ja matematiikasta ja sen juuret ovat teknologiakasvatuksessa ja tiedekasvatuksessa.
Opinnäytetyössä käytettiin palvelumuotoilun työkaluja. Käyttäjäpolun avulla optimoitiin prosessia oppimateriaalin käytölle. Sivustolle luotiin visuaalinen ilme, joka sisälsi logon, värimaailman, typografian ja kuvituskuvien tyylin. Oppimateriaalin käytön pedagogia perustuu pääosin Bloomin (1984) kehittämään Mastery Learning-metodiin. Oppimateriaalissa hyödynnetään myös pelillistämistä suoritustasojen, suorituspassin ja leimojen avulla. Sisältöjä määrittelemässä ja sivustoa testaamassa oli joukko asiantuntijaopettajia. Testatuilta osin materiaali todettiin toimivaksi ja oppimateriaalin avulla on valtakunnallisesti mahdollista ottaa käyttöön uusi toimintamalli erityisesti teknisen työn ja teknologiakasvatuksen tietojen ja taitojen opettamiseen. Opinnäyte avaa uusia mahdollisuuksia mm. opetuksen vaikuttavuuden ja opettajien kuormituksen tutkimiseen.
Teknologiakasvatus toteutuu peruskoulussa pääosin käsityöoppiaineessa, erityisesti teknisen työn kautta. Myös tekstiilityössä, ympäristöopissa, fysiikassa, kemiassa ja laaja-alaisissa taidoissa on siihen liittyviä sisältöjä. Sen tavoitteena on edistää oppilaiden teknologista lukutaitoa ja -yleissivistystä yhdistämällä käytännön taidot ja teoreettisen tiedon. Teknologiakasvatus korostaa teknologian prosessiluontoisuutta, luovaa suunnittelu ja ongelmanratkaisua. Se valaisee myös teknologian yhteyttä luonnontieteisiin, erityisesti fysiikkaan ja kemiaan sekä avaa näkymiä työelämään ja ohjaa oppilaita kouluttautumaan teknologia aloille. Näin oppilaat saavat paremmat valmiudet tulevaisuuden haasteisiin, elinikäiseen oppimiseen ja yhteiskuntavastuuseen. (Lindh 2006). Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan toteuttaa myös STEAM-projektien kautta. STEAM-pedagogiikassa on aina sisältöjä luonnontieteistä, teknologiasta, insinööritieteistä, taiteista ja matematiikasta ja sen juuret ovat teknologiakasvatuksessa ja tiedekasvatuksessa.
Opinnäytetyössä käytettiin palvelumuotoilun työkaluja. Käyttäjäpolun avulla optimoitiin prosessia oppimateriaalin käytölle. Sivustolle luotiin visuaalinen ilme, joka sisälsi logon, värimaailman, typografian ja kuvituskuvien tyylin. Oppimateriaalin käytön pedagogia perustuu pääosin Bloomin (1984) kehittämään Mastery Learning-metodiin. Oppimateriaalissa hyödynnetään myös pelillistämistä suoritustasojen, suorituspassin ja leimojen avulla. Sisältöjä määrittelemässä ja sivustoa testaamassa oli joukko asiantuntijaopettajia. Testatuilta osin materiaali todettiin toimivaksi ja oppimateriaalin avulla on valtakunnallisesti mahdollista ottaa käyttöön uusi toimintamalli erityisesti teknisen työn ja teknologiakasvatuksen tietojen ja taitojen opettamiseen. Opinnäyte avaa uusia mahdollisuuksia mm. opetuksen vaikuttavuuden ja opettajien kuormituksen tutkimiseen.