Ollikkalan opetusnavetan sisäinen lietelannan käsittely - case Kpedu Kannus
Koskela, Rauli (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716879
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen toimipaikan opetusnavetan sisäisten lietelannan käsittelyjärjestelmien toimintaa ja vaikutusta toisiinsa. Järjestelmien toiminnan seuraaminen oli tilalle tärkeää, koska niiden toimintaa ei ollut aikaisemmin seurattu tarkkaan. Tarkasteltavat järjestelmät olivat lämmöntalteenotto lietelannasta lämpöpumpulla, slalom-lannanpoisto sekä lietelannan separointi. Työssä tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla saatiin tietoon millaista kunkin järjestelmän itsenäisen toiminnan tulisi olla. Navetassa suoritettiin mittauksia lietelannan lämmöstä ja sen kuiva-ainepitoisuudesta, jotta pystyttiin selvittämään slalom-lannanpoistojärjestelmän vaikutusta lämmön talteenottoon ja separointiin.
Lietelannan lämpötilaa mitattiin läheltä navetan sisällä olevien lietekuilujen pohjaa ja 50 cm korkeudelta kuilun pohjasta. Tavoitteena oli selvittää, syntyykö kuiluissa olevaan lietelantaan lämpötilaeroja pohjan ja pinnan välillä ja pystyttäisiinkö ne erot tasaamaan slalom-pumpulla ja tehostamaan lämmön talteenottoa. Lämpötiloissa ei havaittu merkittäviä eroja mittausjaksojen aikana lietelannan pinnan ja pohjan välillä. Slalom-pumpun käytöllä ei täten myöskään pystytty vaikuttamaan lämmöntalteenottoon. Slalom-pumpun käyttö vapautti ilmaan ammoniakkia.
Lietelannan kuiva-ainepitoisuutta mitattiin ottamalla näytteet slalom-järjestelmän pumppukaivosta kolmelta eri korkeudelta. Näytteet otettiin suoraan slalompumpun käytön loputtua ja 24 tuntia käytön lopettamisen jälkeen. Näytteet analysoitiin halogeenikuivaimella. Tavoitteena oli selvittää, ehtiikö lietelannan pintaan muodostua kuorettuma slalom-pumpun käyttökertojen välissä, jolloin separaattorille menisi liian notkeaa lietelantaa. Kuorettumista ei havaittu merkittävissä määrin, mutta huomattiin että lietelannan kuiva-ainepitoisuus oli alhaisempi kuin separaattorille suositeltu.
Työn tulosten pohjalta ehdotan slalom-pumppua käytettävän korkeintaan kahdesti vuorokaudessa 30 minuuttia kerrallaan. Käyttöajat tulisi ajoittaa siten, ettei navetassa ole työntekijöitä ammoniakkipäästöjen vuoksi. Slalom-pumpun toiminnan seuraamisessa on tärkeintä, ettei kuiluihin muodostu tukoksia. Separaattorin seulojen ja tiivisteiden kuntoa kannattaisi alkaa seurata sen sähkönkulutuksen avulla, jotta separoitu kuivajae on kuiva-ainepitoisuudeltaan sopivaa. Lisäksi kaikki lietelanta kannattaisi separoida, koska niin pystyttäisiin tehostamaan lannan käyttöä lannoituksessa.
Lietelannan lämpötilaa mitattiin läheltä navetan sisällä olevien lietekuilujen pohjaa ja 50 cm korkeudelta kuilun pohjasta. Tavoitteena oli selvittää, syntyykö kuiluissa olevaan lietelantaan lämpötilaeroja pohjan ja pinnan välillä ja pystyttäisiinkö ne erot tasaamaan slalom-pumpulla ja tehostamaan lämmön talteenottoa. Lämpötiloissa ei havaittu merkittäviä eroja mittausjaksojen aikana lietelannan pinnan ja pohjan välillä. Slalom-pumpun käytöllä ei täten myöskään pystytty vaikuttamaan lämmöntalteenottoon. Slalom-pumpun käyttö vapautti ilmaan ammoniakkia.
Lietelannan kuiva-ainepitoisuutta mitattiin ottamalla näytteet slalom-järjestelmän pumppukaivosta kolmelta eri korkeudelta. Näytteet otettiin suoraan slalompumpun käytön loputtua ja 24 tuntia käytön lopettamisen jälkeen. Näytteet analysoitiin halogeenikuivaimella. Tavoitteena oli selvittää, ehtiikö lietelannan pintaan muodostua kuorettuma slalom-pumpun käyttökertojen välissä, jolloin separaattorille menisi liian notkeaa lietelantaa. Kuorettumista ei havaittu merkittävissä määrin, mutta huomattiin että lietelannan kuiva-ainepitoisuus oli alhaisempi kuin separaattorille suositeltu.
Työn tulosten pohjalta ehdotan slalom-pumppua käytettävän korkeintaan kahdesti vuorokaudessa 30 minuuttia kerrallaan. Käyttöajat tulisi ajoittaa siten, ettei navetassa ole työntekijöitä ammoniakkipäästöjen vuoksi. Slalom-pumpun toiminnan seuraamisessa on tärkeintä, ettei kuiluihin muodostu tukoksia. Separaattorin seulojen ja tiivisteiden kuntoa kannattaisi alkaa seurata sen sähkönkulutuksen avulla, jotta separoitu kuivajae on kuiva-ainepitoisuudeltaan sopivaa. Lisäksi kaikki lietelanta kannattaisi separoida, koska niin pystyttäisiin tehostamaan lannan käyttöä lannoituksessa.