Oulun kaupungin asumispalveluissa asuvien kehitysvammaisten aikuisten kokemuksia hyvinvoinnistaan

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa Oulun kaupungin asumispalveluissa asuvien aikuisten kehitysvammaisten hyvinvointia sekä kuvailla heidän kokemuksiaan omasta hyvinvoinnistaan. Opinnäytetyöni on osa viiden opinnäytetyön kokonaisuutta, jonka Oulun kaupungin asumis- ja päiväpalvelut tilasi syksyllä 2012 Oulun seudun ammattikoskeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opiskelijoilta.

Opinnäytetyöni aineisto kerättiin kahden Oulun kaupungin kehitysvammaisten asumispalveluja tarjoavien yksiköiden asukkailta (N=9). Aineisto kerättiin haastattelulomakkeen avulla, joka sisälsi sekä suljettuja, että avoimia kysymyksiä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja saatu aineisto analysoitiin tutkimustehtävien mukaisesti.

Opinnäytetyöni viitekehyksen perusta on Erik Allardtin tarveperustaisessa hyvinvointiteoriassa, jossa ihmisen hyvinvointi jaetaan kolmeen eri osatekijään; elintasoon, ystävyyssuhteisiin ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Viitekehyksessä kuvataan myös kehitysvammaisuutta, osallisuutta sekä kehitysvammaisten asumista ja aikuisuuden tukemista kirjallisuuteen perustuen.

Opinnäytetyöstäni saadut tutkimustulokset analysoitiin Allardtin hyvinvointiteorian osatekijöiden mukaisesti. Saatujen tutkimustulosten mukaan Oulun kaupungin asumispalveluja käyttävien kehitysvammaisten aikuisten hyvinvointi on melko hyvä. Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa, hyvinvointiinsa sekä saamiinsa palveluihin. Koettua hyvinvointia vähentävänä tekijänä esille nousi selkeimmin osallisuuden puute. Kokemus osallisuuden puutteesta näkyi sitä vahvempana, mitä voimakkaammin haastateltavat kokivat mielipiteensä tulleen sivuutetuksi heitä itseään koskevissa asioissa. Haastateltavien arki näyttäytyi kuitenkin mielekkäänä ja he olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa ohjauspalveluihin. Näin ollen voidaan sanoa Oulun kaupungin asumisja päiväpalvelujen tuottaman asumisenohjauksen olevan onnistunut.

This thesis was commissioned by Oulu City Social Services department of Housing and Day Services. It is a part of an entirety of five theses that studies welfare of clients of Housing and Day Services.

The aim of this thesis was to describe and research the well-being of people with intellectual disabilities using living services arranged by the city of Oulu. Thesis included also their subjective experience about well-being.

The frame of reference of this thesis was based on sociologist Erik Allardts theory of well-being, where he divides well-being to three dimensions: loving, having and being. Results from interviews in this thesis are also categorized similarly.

This thesis is both quantitative and qualitative study. This means that the data was collected with structured interviews. Interview sheet included both closed and open questions. Information obtained through closed questions was organized to tables. Information obtained through open questions was organized by themes and then analyzed. Answers from these open questions were quoted to this thesis to clarify information from closed questions.

The main result of this thesis is that well-being of the interviewees is mostly good. Participants answering to questionnaire were mostly happy with their lives and services they receive. The main reason limiting well-being was their experience about not being responsible of their own lives. The stronger participants experienced their opinion was not taken account in their own lives, the stronger was experience of the lack of participation. The everyday life of interviewees appeared to be meaningful and they were happy with their control services. Thus, can be said housing services provided by Oulu City Social Services department of Housing and Day Services was successful.