Lasikattojen murtajat : naisten asema johtotehtävissä Suomessa vuonna 2025
Ahola, Pinja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717056
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin naisjohtajuuden tilaa Suomessa vuonna 2025. Tavoitteena oli vastata tutkimuskysymykseen: Millaista on olla naisjohtaja Suomessa vuonna 2025? Työ pyrki tuomaan esiin naisjohtajuuteen liittyviä erityispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa, jossa tasa-arvo ja monimuotoisuus ovat yhä keskeisemmässä roolissa.
Opinnäytetyö on kerronnallinen ja pohjautuu laadullisen tutkimuksen menetelmään, mutta siitä löytyy myös tapaustutkimukselle tyypillisiä piirteitä. Työssä yhdistellään sekä henkilökohtaisia haastatteluja että kirjallisuudesta saatavaa tietoa. Opinnäytetyön empiirinen osuus koostui neljästä puolistrukturoidusta syvähaastattelusta, jotka toteutettiin eri alojen naisjohtajien kanssa. Haastatteluissa käsiteltiin muun muassa urapolkuja, johtajuuden erityispiirteitä, sukupuolistereotypioita, kohtaamia haasteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Haastattelut toteutettiin etänä, äänitettiin ja litteroitiin analyysia varten.
Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, ja siinä tunnistettiin keskeisiä teemoja, kuten sukupuoliroolien vaikutus johtajuuteen, naisjohtajien vahvuudet ja erilaiset johtamistyylit. Erityisesti naisjohtajien empaattinen, vuorovaikutteinen ja yhteistyöorientoitunut johtamistyyli nousi esiin. Tulokset osoittivat, että vaikka naisten asema johtotehtävissä on parantunut, sukupuoleen liittyvät rakenteelliset esteet ja ennakkoluulot ovat edelleen läsnä.
Johtopäätöksissä korostuu, että sukupuolten tasa-arvo työelämässä ei ole vielä toteutunut. Lasikattojen murtaminen vaatii sekä yksilöllisiä että rakenteellisia muutoksia. Organisaatioiden tulisi tarkastella kriittisesti käytäntöjään esimerkiksi rekrytoinnin, palkkauksen ja urakehityksen osalta. Lisäksi tasa-arvotyössä on tärkeää huomioida naisten moninaisuus ja varmistaa aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Tämä tutkimus edistää ymmärrystä naisjohtajuudesta Suomessa ja tuo esiin kehitystarpeita, joiden huomioiminen tukee tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa työelämää.
Opinnäytetyö on kerronnallinen ja pohjautuu laadullisen tutkimuksen menetelmään, mutta siitä löytyy myös tapaustutkimukselle tyypillisiä piirteitä. Työssä yhdistellään sekä henkilökohtaisia haastatteluja että kirjallisuudesta saatavaa tietoa. Opinnäytetyön empiirinen osuus koostui neljästä puolistrukturoidusta syvähaastattelusta, jotka toteutettiin eri alojen naisjohtajien kanssa. Haastatteluissa käsiteltiin muun muassa urapolkuja, johtajuuden erityispiirteitä, sukupuolistereotypioita, kohtaamia haasteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Haastattelut toteutettiin etänä, äänitettiin ja litteroitiin analyysia varten.
Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, ja siinä tunnistettiin keskeisiä teemoja, kuten sukupuoliroolien vaikutus johtajuuteen, naisjohtajien vahvuudet ja erilaiset johtamistyylit. Erityisesti naisjohtajien empaattinen, vuorovaikutteinen ja yhteistyöorientoitunut johtamistyyli nousi esiin. Tulokset osoittivat, että vaikka naisten asema johtotehtävissä on parantunut, sukupuoleen liittyvät rakenteelliset esteet ja ennakkoluulot ovat edelleen läsnä.
Johtopäätöksissä korostuu, että sukupuolten tasa-arvo työelämässä ei ole vielä toteutunut. Lasikattojen murtaminen vaatii sekä yksilöllisiä että rakenteellisia muutoksia. Organisaatioiden tulisi tarkastella kriittisesti käytäntöjään esimerkiksi rekrytoinnin, palkkauksen ja urakehityksen osalta. Lisäksi tasa-arvotyössä on tärkeää huomioida naisten moninaisuus ja varmistaa aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Tämä tutkimus edistää ymmärrystä naisjohtajuudesta Suomessa ja tuo esiin kehitystarpeita, joiden huomioiminen tukee tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa työelämää.