Kosteuden hallinta kellarin korjauksessa
Aunio, Johannes (2025)
Aunio, Johannes
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717087
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli 1950-luvulla rakennetun rintamamiestyyppisen talon kellarin korjauksen tarve ja erityisesti kosteuden vähentäminen sen rakenteista. Vaikka talo oli laajan peruskorjauksen tarpeessa, kipeimmin toimenpiteitä vaati kellari. Talossa olevat salaojat eivät toimineet, jolloin talon sisälle tulvi vettä keväisin ja rankkasateiden aikaan. Talon ulkopuolinen salaojajärjestelmä uusittiin ja sisälle asennettiin pumppukaivo salaojineen. Tästä huolimatta kosteuden nousua esiintyi kellarin kantavissa rakenteissa. Tässä työssä tavoitteena oli etsiä vaihtoehtoja kosteuden nousun estämiseksi ja toteuttaa korjaus yhtä menetelmää hyödyntäen.
Opinnäytetyössä pyrittiin hahmottamaan, millainen on tyypillinen rintamamiestalo ja millaiset sen rakenneratkaisut ovat. Lisäksi kuvattiin kosteuden eri aiheuttajia ja niiden mukanaan tuomia ongelmia.
Kohteessa toteutettiin kellarin seinien korjaus uusimalla entinen vedeneristyskatkos bitumikermillä, minkä jälkeen seinän alaosa valettiin uudelleen. Tämä menetelmä nähtiin pitkäikäisenä ja kestävänä ratkaisuna, koska kellarin alkuperäiset seinäharkot olivat heikossa kunnossa. Menetelmän toteutus onnistui odotusten mukaisesti ja kosteuden hallinta saatiin kuntoon. Menetelmän huonona puolena oli työn hitaus ja työläys.
Korjausmenetelmänä tämä on varteenotettava vaihtoehto, etenkin kellarillisissa taloissa, jotka on muurattu perusmuuriltaan harkoista. Menetelmällä saadaan varma kosteuden katko kapillaarista kosteutta vastaan. Tämä menetelmä ei tule kyseeseen, jos tarkoituksena on tehdä kevyt korjaus, koska menetelmä edellyttää lattiarakenteiden purkamista.
Opinnäytetyössä pyrittiin hahmottamaan, millainen on tyypillinen rintamamiestalo ja millaiset sen rakenneratkaisut ovat. Lisäksi kuvattiin kosteuden eri aiheuttajia ja niiden mukanaan tuomia ongelmia.
Kohteessa toteutettiin kellarin seinien korjaus uusimalla entinen vedeneristyskatkos bitumikermillä, minkä jälkeen seinän alaosa valettiin uudelleen. Tämä menetelmä nähtiin pitkäikäisenä ja kestävänä ratkaisuna, koska kellarin alkuperäiset seinäharkot olivat heikossa kunnossa. Menetelmän toteutus onnistui odotusten mukaisesti ja kosteuden hallinta saatiin kuntoon. Menetelmän huonona puolena oli työn hitaus ja työläys.
Korjausmenetelmänä tämä on varteenotettava vaihtoehto, etenkin kellarillisissa taloissa, jotka on muurattu perusmuuriltaan harkoista. Menetelmällä saadaan varma kosteuden katko kapillaarista kosteutta vastaan. Tämä menetelmä ei tule kyseeseen, jos tarkoituksena on tehdä kevyt korjaus, koska menetelmä edellyttää lattiarakenteiden purkamista.