Huhmarjärven ja Tervalammen sedimenttitutkimus

Abstract

Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää Vihdissä sijaitsevien Tervalammen ja Huhmarjärven pohjasedimenttien laatu sekä saatujen tulosten perusteella tehdä tutkittavien järvien vedenlaadun arvioinnit. Molemmat järvet ovat suhteellisen matalia ja kumpaakaan ei ole tehty virallisia syvyysluotauksia. POTEHU ry oli kiinnostunut järvien nykyisestä tilasta.

Huhmarjärven ja Tervalammen vedenlaadun selvittämiseksi otettiin järvien eri kohdista sedimentti- ja vesinäytteitä elokuussa 2014. Sedimenttinäytteistä määritettiin vesipitoisuus, orgaanisen aineksen määrä, kokonaisfosfori, Fe/Mn-suhde sekä raskasmetallipitoisuudet. Pohjanläheisistä vesinäytteistä määritettiin kokonaisfosforipitoisuudet. Vesinäytteiden fosforipitoisuuksia verrattiin aikaisemmin esitettyihin tuloksiin.

Valuma-alueilla tehdyt suo- ja metsäojitukset ovat muuttaneet järvien tilaa. Pintasedimenttitutkimuksista saadut tulokset osoittavat, että metsäojitukset ovat lisänneet raudan ja mineraaliaineksen määrää järvissä. Ojitusten takia taas järvien mangaanipitoisuudet ovat vähentyneet pintasedimentissä. Suoalueiden ojitukset ovat puolestaan lisänneet kromin määrää ja etenkin Tervalampeen ojitukset ovat lisänneet orgaanisen aineen määrää sedimentissä. Peltoviljelystä aiheutuneet ravinnepäästöt ovat myös kuormittaneet Huhmarjärveä ja Tervalampea.

Saaduista tuloksista voidaan todeta, että Huhmarjärvi ja Tervalampi kärsivät happitilanteen heikentymisestä alusvesissä. Vesianalyysien fosforipitoisuuksien perusteella järvet luokitellaan ylireheviksi. Lisäksi vesianalyysitulosten perusteella järvien pohjien läheisyydestä sedimentistä purkautuu fosforia alusveteen. Osa raskasmetallipitoisuuksista ylittävät sedimentin sallitut haitta-ainepitoisuudet, mitkä ovat mahdollisesti aiheuttaneet muutoksia pintasedimentin laatuun. Happitilanteen heikentyminen järvien pohjassa on myös voinut saada raskasmetallit liukenemaan veteen.

The purpose of this Bachelor’s project was to investigate the quality of Huhmarjärvi’s and Tervalampi’s sediment. Water quality assessments of the lakes were made based on the results. Both lakes are relatively shallow, and official depth soundings have not been made on the lakes. POTEHU ry were interested about the current situation of the waters.

To investigate the present condition of the lakes, water and sediment samples were taken from various parts of the lakes; the measurements were made in August 2014. Water content, organic matter, total phosphorus, Fe/Mn-ratio and heavy metals were determined from sediment samples. Water samples which were taken near the bottom were used to determine the total phosphorus concentrations. The phosphorus concentrations of the water samples were compared with the previously published results.

Marsh and forest ditching have changed the state of the lakes. Surface sediment results indicate that forest ditching has caused an increase in iron and mineral matter in lakes. Manganese concentrations in the lakes have decreased in the surface sediment because of forest ditching. Marshland ditching has increased the levels of chromium, and especially Tervalampi has had an increase in organic matter in the sediment. Both Huhmarjärvi and Tervalampi have increased nutrient discharges because of nearby field cultivation.

The results indicate that Huhmarjärvi and Tervalampi suffer from a shortage of oxygen in the hypolimnion. In addition, the water analysis shows that because of the level of phosphorus, the lakes are to be classified as hypertrophic. Also, water sample analysis has shown that phosphorus is discharged into the hypolimnion from sediments near the lake bottom. Some of the heavy metal concentrations in the sediment exceed the allowable contaminant concentrations, which may have led to changes in the surface sediment quality. Lack of oxygen at the bottom of the lakes may also have enabled the heavy metals to dissolve back into the water.