Korkeakouluopiskelijoiden lastenhankinnan aikeet ja esteet naisen hedelmällisyyden näkökulmasta : scoping-katsaus

Abstract

Lastenhankinnan lykkääminen on maailmanlaajuisesti yleistyvä ilmiö, johon arvellaan vaikuttavan naisten lisääntyvät korkeakouluopinnot ja tavoitteet edetä uralla ennen perheen perustamista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata korkeakouluopiskelijoiden lastenhankinnan aikeita ja esteitä, ja samalla kartoittaa opiskelijoiden hedelmällisyystietoisuutta. Opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa tekijät, jotka ovat yhteydessä ilmiöön lykätä lastenhankintaa vasta opiskeluajan jälkeen. Tämä hyödyttää löytämään keinot, joilla lastenhankintaa voitaisiin tukea naisen hedelmällisimmässä iässä eli alle 30-vuotiaana. Opinnäytetyön aihe on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena scoping-menetelmällä. Tiedonhaku suoritettiin Cinahl-, PubMed- ja ProQuest Central -tietokannoissa. Aineisto koostui 13 kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimukset olivat pääosin poikkileikkaustutkimuksia, jotka toteutettiin korkeakouluopiskelijoille verkkokyselyllä kuvaamaan opiskelijoiden lastenhankinnan aikeita ja esteitä, selvittämään asenteita perheen perustamisesta ja vertamaan nais- ja miessukupuolten vastauksia keskenään, ja arvioimaan hedelmällisyystietoisuuden tasoa. Aineisto ja siitä saadut tulokset taulukoitiin.

Tuloksissa todettiin, että suurin osa opiskelijoista haaveilee lasten saamisesta tulevaisuudessa ja he toivovat kahta lasta. Opiskelijat kuitenkin suunnittelevat perheen perustamista vasta noin 30-vuotiaana, jolloin hedelmällinen aika lastenhankinnalle voi loppua kesken. Lastenhankinnan esteiksi opiskelijat kokevat uratavoitteet, huolen taloudellisesta tilanteesta ja keskeneräiset opinnot. Opiskelijoiden hedelmällisyystietoisuuden taso on puutteellinen ja he aliarvioivat iän vaikutuksen tärkeimpänä tekijänä naisen hedelmällisyyden heikentymiselle. Hedelmällisyystietoisuutta tulee lisätä, jotta tuettaisiin nuorten aikuisten tietoisia ja oikea-aikaisia valintoja perhesuunnittelussa, ja näin ehkäistäisiin tahatonta lapsettomuutta. Lisäksi tasa-arvoiseen työkulttuuriin on kiinnitettävä huomiota, ja yhteiskunnan on pyrittävä sosiaalisilla ja taloudellisilla avuilla luomaan suotuisat olosuhteet perheen perustamiselle.

The delay in childbirth is a global phenomenon, presumed to be influenced by the increasing number of women pursuing higher education and career goals before having children. The purpose of this Master’s Thesis was to describe the intentions and barriers faced by highly educated students regarding family planning, and to investigate their status of fertility knowledge. The aim of this thesis is to identify the reasons why students postpone family formation after graduation, thereby recognizing how to support family formation during a woman’s most fertile years. The subject of this thesis was provided by the Finnish Institute for Health and Welfare.

This Master’s Thesis was conducted as a scoping review. The databases used for research included Cinahl, PubMed and ProQuest Central. The data comprised of 13 international studies. The methods were predominantly cross-sectional studies conducted through questionnaires administered to university or college students. The questionnaires explored the intentions and barriers to childbearing, views on family planning, compared responses between sexes, and evaluated the status of fertility knowledge. The studies and results were presented in tabular form.

The results of this thesis indicate that the majority of highly educated students hope to have children in the future, typically planning to have two children. However, they intend to have their first child in their thirties, which can lead to unintentional infertility. The barriers to family formation experienced by students include career goals, concerns about financial stability, and unfinished studies. The status of fertility knowledge among students is inadequate. They underestimate the impact of age on a woman’s fertility, which is the most significant factor in fertility decline. The conclusion of this thesis is that it is crucial to increase the fertility knowledge of young adults to ensure well-timed and informed decisions in family planning. Additionally, society must focus on promoting equality in the workplace, and creating favorable conditions for family formation through social and financial support.