Muotoilulähtöinen brändikehitys – tapaustutkimus
Lähde, Erkki (2025)
Lähde, Erkki
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716917
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tuotekehityksen, muotoilun ja brändäyksen yhtymäkohtia sekä teoriassa että kahden tapaustutkimuksen valossa. Työssä painottui erityisesti muotoilun rooli brändin rakentamisessa. Kohdebrändi on erikoistunut otsavaloihin, joiden keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat mm. suunnistajat ja retkeilijät.
Edellä mainittujen alojen kirjallisiin lähteisiin pohjautuva teoreettinen viitekehys tarjosi hyödyllisen yleiskuvan, jonka pohjalta kohdeyritystä saattoi tarkastella. Kohdeyrityksen prosessi perustui tunnettuihin tuotekehityksen menetelmiin ja kirjallisuuteen. Muotoilun soveltamispotentiaali on kuitenkin sittemmin laajentunut taideteollisen kontekstin ulkopuolelle. Tämä muotoilun viimeaikainen teoria ei vielä sisältynyt aiempaan kirjallisuuteen.
Brändin nykytilaan perehdyttiin viitekehyksen ohjaamana visuaalisen kielen, tuotteiden, asiakassuhteen ja asiakaspolun kautta. Yrityksen kanssa toteutettiin lisäksi harjoitus brändityökalujen avulla, jotta kokonaiskuvaan sisältyisi myös semanttinen ulottuvuus. Visuaalinen aineisto korosti tarvetta brändille ominaisen muotokielen kehittämiseen ja vahvempaan, moninaisempaan ilmaisuun. Semanttinen ulottuvuus kertoi mm. brändiin liittyvistä mielikuvista, joita voitiin tulkita strategisesti tapaustutkimuksissa.
Teoriaan pohjautuvia havaintoja sovellettiin kahden tuotekehitysprojektin – etäkytkimen ja otsavalon – konseptointivaiheeseen. Etäkytkin oli uusi laajennus tuoteportfolioon ja siten tyhjä kangas brändi-ilmaisulle. Otsavalosta kehitettiin puolestaan kahdeksatta versiota, ja kyseessä oli kohdeyrityksen suosituin tuote. Projekteista esitellyt konseptit havainnollistavat muotoilun kriittistä roolia brändin rakentamisessa. Työn aikana syntyi myös ideoita esimerkiksi tuotteen ja käyttäjän välisen suhteen kehittämisestä, mikä havainnollistaa muotoilun laajempaa strategista potentiaalia. Otsavalokonseptia käsittelevä materiaali on rajattu opinnäytteen ulkopuolelle sen salaisuuden vuoksi.
Edellä mainittujen alojen kirjallisiin lähteisiin pohjautuva teoreettinen viitekehys tarjosi hyödyllisen yleiskuvan, jonka pohjalta kohdeyritystä saattoi tarkastella. Kohdeyrityksen prosessi perustui tunnettuihin tuotekehityksen menetelmiin ja kirjallisuuteen. Muotoilun soveltamispotentiaali on kuitenkin sittemmin laajentunut taideteollisen kontekstin ulkopuolelle. Tämä muotoilun viimeaikainen teoria ei vielä sisältynyt aiempaan kirjallisuuteen.
Brändin nykytilaan perehdyttiin viitekehyksen ohjaamana visuaalisen kielen, tuotteiden, asiakassuhteen ja asiakaspolun kautta. Yrityksen kanssa toteutettiin lisäksi harjoitus brändityökalujen avulla, jotta kokonaiskuvaan sisältyisi myös semanttinen ulottuvuus. Visuaalinen aineisto korosti tarvetta brändille ominaisen muotokielen kehittämiseen ja vahvempaan, moninaisempaan ilmaisuun. Semanttinen ulottuvuus kertoi mm. brändiin liittyvistä mielikuvista, joita voitiin tulkita strategisesti tapaustutkimuksissa.
Teoriaan pohjautuvia havaintoja sovellettiin kahden tuotekehitysprojektin – etäkytkimen ja otsavalon – konseptointivaiheeseen. Etäkytkin oli uusi laajennus tuoteportfolioon ja siten tyhjä kangas brändi-ilmaisulle. Otsavalosta kehitettiin puolestaan kahdeksatta versiota, ja kyseessä oli kohdeyrityksen suosituin tuote. Projekteista esitellyt konseptit havainnollistavat muotoilun kriittistä roolia brändin rakentamisessa. Työn aikana syntyi myös ideoita esimerkiksi tuotteen ja käyttäjän välisen suhteen kehittämisestä, mikä havainnollistaa muotoilun laajempaa strategista potentiaalia. Otsavalokonseptia käsittelevä materiaali on rajattu opinnäytteen ulkopuolelle sen salaisuuden vuoksi.
