Itsemurhien ehkäisy sosiaalialan asiakastyössä
Mikkola, Marika (2025)
Mikkola, Marika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716677
Tiivistelmä
Suomessa itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi 1990-luvun alun huippuvuosista, jolloin luku oli yli 30 itsemurhaa 100 000 asukasta kohden. Tämä myönteinen kehitys heijastaa muun muassa mielenterveyspalveluiden kehittymistä, itsemurhien ehkäisyyn tähtäävien ohjelmien toteuttamista sekä mielenterveysongelmien tietoisuuden kasvua.
Vaikka Suomi on edistynyt itsemurhien ehkäisyssä, on edelleen tärkeää jatkaa ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota tukea mielenterveysongelmista kärsiville. Tämä opinnäytetyö toi esille menetelmiä, joiden avulla sosiaalialan ammattilaiset pystyvät kartoittamaan, arvioimaan ja ohjaamaan itsemurhariskiä ilmentävää asiakasta. Aihe rajattiin koskemaan aikuisväestöä.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kartoitettiin eri tutkimusten, oppimateriaalien ja artikkeleiden mainitsemia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Tuloksista nousi esiin asiakaslähtöisen ja yksilöllisen työskentelyn keskeisyys. Asiakaskunnan moninaisuus sekä itsetuhoisuuden ilmenemismuotojen monimuotoisuus vaikeuttavat osaltaan itsetuhoisuuden riskin tunnistamista. Tilanteeseen puuttumista voivat lisäksi haastaa Suomen lainsäädäntö, ihmisoikeusvelvoitteet sekä eettisesti kestävät toimintatavat. Riskin ytimessä on kuitenkin aina yksilön kokema inhimillinen kärsimys ja koettu epätoivoisuus.
Vaikka Suomi on edistynyt itsemurhien ehkäisyssä, on edelleen tärkeää jatkaa ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota tukea mielenterveysongelmista kärsiville. Tämä opinnäytetyö toi esille menetelmiä, joiden avulla sosiaalialan ammattilaiset pystyvät kartoittamaan, arvioimaan ja ohjaamaan itsemurhariskiä ilmentävää asiakasta. Aihe rajattiin koskemaan aikuisväestöä.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kartoitettiin eri tutkimusten, oppimateriaalien ja artikkeleiden mainitsemia menetelmiä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Tuloksista nousi esiin asiakaslähtöisen ja yksilöllisen työskentelyn keskeisyys. Asiakaskunnan moninaisuus sekä itsetuhoisuuden ilmenemismuotojen monimuotoisuus vaikeuttavat osaltaan itsetuhoisuuden riskin tunnistamista. Tilanteeseen puuttumista voivat lisäksi haastaa Suomen lainsäädäntö, ihmisoikeusvelvoitteet sekä eettisesti kestävät toimintatavat. Riskin ytimessä on kuitenkin aina yksilön kokema inhimillinen kärsimys ja koettu epätoivoisuus.