Metsäkoneurakoitsijoiden näkemykset metsäkoneenkuljettajan koulutuksen kehittämiseen
Komulainen, Matti; Keto-Tokoi, Lasse (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717059
Tiivistelmä
Metsäteollisuudella on ollut viime aikoina huoli työvoiman saatavuudesta koneellisen puutavaran valmistamiseen vaadittuihin työtehtäviin. Alalle valmistuneiden määrä suhteessa työvoiman tarpeisiin nähdään riittävänä, ongelmaksi muodostuvat alalle työllistyminen ja alan heikko pitovoima. Opinnäytetyön tarkoituksena on osaltaan etsiä ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin alan koulutusta kehittämällä. Tavoitteena työllä on kerätä palautetta suoraan alueellisilta metsäkoneurakoitsijoilta toimeksiantajalle koulutuksen kehittämisen tueksi.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto muodostui alueen metsäkoneurakoitsijoille lähetetyn kyselylomakkeen pohjalta. Tutkimusaineistoa vahvistettiin haastatteluilla. Kyselytutkimuksessa selvitettiin alalle opiskelevien ja alalle hiljattain valmistuneiden valmiuksia harjaantua työssään eri osa-alueittain metsäkoneenkuljettajan työn kuvassa. Kyselyssä sekä haastatteluissa tarjottiin mahdollisuus vapaaseen sanaan liittyen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kehittämiseen.
Kyselylomake lähetettiin 42:lle Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivalle metsäkoneurakoitsijalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 29 kappaletta. Tutkimustuloksien mukaan suurimpien heikkouksien koettiin olevan koneen mittalaitteen kalibroinnin ja säädön sekä huolto- ja korjaustöiden osa-alueilla. Vahvimmaksi osa-alueeksi koettiin koneen tietojärjestelmien ja itse metsäkoneen hallinta. Avoimien palautteiden sekä osa-alueiden tilastollisten tuloksien pohjalta jalostimme kehittämisideoita käytännön koulutukseen toimeksiantajalle.
Opinnäytetyössä toimeksiantajalle saatiin kerättyä laajasti avointa palautetta tueksi koulutuksen kehittämiseen sekä osoitettua osa-alueet, joihin koulutuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota metsäkoneurakoitsijoiden kokemuksien mukaan. Vastaajat toivat aktiivisesti esille kehittämiskohteita ja kehitysideoita avoimissa vastauksissaan.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto muodostui alueen metsäkoneurakoitsijoille lähetetyn kyselylomakkeen pohjalta. Tutkimusaineistoa vahvistettiin haastatteluilla. Kyselytutkimuksessa selvitettiin alalle opiskelevien ja alalle hiljattain valmistuneiden valmiuksia harjaantua työssään eri osa-alueittain metsäkoneenkuljettajan työn kuvassa. Kyselyssä sekä haastatteluissa tarjottiin mahdollisuus vapaaseen sanaan liittyen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kehittämiseen.
Kyselylomake lähetettiin 42:lle Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivalle metsäkoneurakoitsijalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 29 kappaletta. Tutkimustuloksien mukaan suurimpien heikkouksien koettiin olevan koneen mittalaitteen kalibroinnin ja säädön sekä huolto- ja korjaustöiden osa-alueilla. Vahvimmaksi osa-alueeksi koettiin koneen tietojärjestelmien ja itse metsäkoneen hallinta. Avoimien palautteiden sekä osa-alueiden tilastollisten tuloksien pohjalta jalostimme kehittämisideoita käytännön koulutukseen toimeksiantajalle.
Opinnäytetyössä toimeksiantajalle saatiin kerättyä laajasti avointa palautetta tueksi koulutuksen kehittämiseen sekä osoitettua osa-alueet, joihin koulutuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota metsäkoneurakoitsijoiden kokemuksien mukaan. Vastaajat toivat aktiivisesti esille kehittämiskohteita ja kehitysideoita avoimissa vastauksissaan.