Sinivalodesinfioinnin vaikutus ambulanssin pintahygieniaan
Liukonen, Nina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817314
Tiivistelmä
Ambulanssin hyvän pintahygienian ylläpitäminen on avainasemassa infektioiden leviämisen ehkäisemisessä, sekä potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvallisuuden varmistamisessa. Tämä opinnäytetyö tutki antimikrobisen sinivalon vaikutusta ambulanssin kokonaismikrobitasoon verrattuna tavalliseen ambulanssiin, kun hygieniakäytännöt pysyvät samoina.
Opinnäytetyö toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampuksen mikrobiologian laboratoriossa yhteistyössä erään pääkaupunkiseudun pelastusaseman kanssa. Työn ohjasi infektiotutkimuksen dosentti Kirsi Saukkonen.
Tutkimus koostui kahdesta kokeellisesta osasta. Ensimmäisessä osassa arvioitiin sinivalon vaikutusta valmiilla testialustoilla ajan funktiona laboratoriossa. Toisessa osassa kerättiin kolmen päivän ajan pintakosketusnäytteitä kahdesta pelastusasemalla aktiivisessa käytössä olevasta ambulanssista, joista vain toisessa käytettiin sinivaloa pelastustehtävien välillä.
Laboratoriokokeessa havaittiin mikrobikuorman vähenemistä sinivaloaltistuksen jälkeen, mutta ajan funktiona ei saatu selkeää vähenemää. Tutkimus kärsi useista toteutukseen liittyvistä puutteista, kuten kontrollinäytteiden puuttumisesta ja ongelmista testiorganismien kasvussa. Näiden vuoksi tulosten luotettavuus jäi rajalliseksi.
Pintanäytetutkimuksessa molemmissa ambulansseissa havaittiin lievää tai kohtalaista kasvua (0–21,05 pmy/cm2) useilla pinnoilla, eikä kokonaispesäkemäärissä ollut suurta eroa. Lisäksi havaittiin, ettei sinivaloa käytetty järjestelmällisesti: selvisi ettei ensihoitajat osanneet käyttää valoa oikein.
Tulosten perusteella sinivalo voi toimia antimikrobisena lisäkeinona, mutta sen tehokkuus edellyttää sinivalon johdonmukaista käyttöä ja valon esteetöntä pääsyä pinnoille. Sinivalo ei korvaa perinteistä puhdistusta, mutta toimii sitä täydentävänä desinfiointikeinona.
Opinnäytetyö toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampuksen mikrobiologian laboratoriossa yhteistyössä erään pääkaupunkiseudun pelastusaseman kanssa. Työn ohjasi infektiotutkimuksen dosentti Kirsi Saukkonen.
Tutkimus koostui kahdesta kokeellisesta osasta. Ensimmäisessä osassa arvioitiin sinivalon vaikutusta valmiilla testialustoilla ajan funktiona laboratoriossa. Toisessa osassa kerättiin kolmen päivän ajan pintakosketusnäytteitä kahdesta pelastusasemalla aktiivisessa käytössä olevasta ambulanssista, joista vain toisessa käytettiin sinivaloa pelastustehtävien välillä.
Laboratoriokokeessa havaittiin mikrobikuorman vähenemistä sinivaloaltistuksen jälkeen, mutta ajan funktiona ei saatu selkeää vähenemää. Tutkimus kärsi useista toteutukseen liittyvistä puutteista, kuten kontrollinäytteiden puuttumisesta ja ongelmista testiorganismien kasvussa. Näiden vuoksi tulosten luotettavuus jäi rajalliseksi.
Pintanäytetutkimuksessa molemmissa ambulansseissa havaittiin lievää tai kohtalaista kasvua (0–21,05 pmy/cm2) useilla pinnoilla, eikä kokonaispesäkemäärissä ollut suurta eroa. Lisäksi havaittiin, ettei sinivaloa käytetty järjestelmällisesti: selvisi ettei ensihoitajat osanneet käyttää valoa oikein.
Tulosten perusteella sinivalo voi toimia antimikrobisena lisäkeinona, mutta sen tehokkuus edellyttää sinivalon johdonmukaista käyttöä ja valon esteetöntä pääsyä pinnoille. Sinivalo ei korvaa perinteistä puhdistusta, mutta toimii sitä täydentävänä desinfiointikeinona.