Suojavyöhykkeet maataloudessa: toimenpiteen valintaan vaikuttavat tekijät

Abstract

Suojavyöhykkeet ovat kohdennetuille alueille perustettavia nurmikasvustoja, joiden perustamisella ja hoidolla tavoitellaan viljelysmailta juontuvan vesistökuormituksen hillitsemistä. Toimenpide on kokenut muutoksia historian saatossa, ja myös pinta-alat, joilla toimenpidettä on toteutettu, ovat vaihdelleet suuresti ohjelmakausien välillä. Vapaaehtoisen toimenpiteen valintaan kytkeytyviä tekijöitä on selvillä etenkin ensimmäisiltä ohjelmakausilta, jolloin perustettujen suojavyöhykkeiden määrät jäivät verrattain alhaisiksi. Korkeimmillaan suojavyöhykkeiden määrä oli edeltävällä ohjelmakaudella vuonna 2015. Tuolloin suojavyöhykkeitä oli noin 57 000 hehtaarin alalla, ja korkean tukitason sekä tuen haun helpottumisen arveltiin edistäneen alan kasvua. Meneillään olevalla ohjelmakaudella suojavyöhykkeiden määrä on puolestaan jäänyt noin 25 000 hehtaariin.

Opinnäytetyössä tarkoituksena oli koota taustoittavaa tietoa suojavyöhykkeistä, ja luoda tietokorttityyppinen materiaali, joka sisältäisi ajankohtaista ja tärkeää tietoa toimenpiteestä, sekä vesien tilasta. Tavoitteena työssä oli Suojavyöhykkeet-toimenpiteen näkyvyyden lisääminen, sekä ajantasaisen tiedon hankkiminen tukimuodon valintaan kytkeytyvistä tekijöistä, sillä suojavyöhykkeiden määrä on jäänyt verrattain alhaiseksi tavoitealan ollessa 42 000 hehtaaria. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon ELY-keskus.

Työ toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin ja tiedonkeruun menetelmänä hyödynnettiin maatalousyrittäjille suunniteltuja teemahaastatteluita. Kohderyhmänä olivat maatalousyrittäjät, joilla nykyisen kohdentamisaineiston perusteella olisi mahdollisuus Suojavyöhykkeet-toimenpiteen valintaan tilallaan. Tavoitteena haastatteluilla oli saada vastaus kysymykseen ”Mitkä tekijät vaikuttavat Suojavyöhykkeet-toimenpiteen valintaan tänä päivänä?”. Haastattelut toteutettiin keväällä 2025 ja työssä haastateltaviksi tavoitettiin seitsemän maatalousyrittäjää.

Haastatteluiden tuloksina esiin nousi niin toimenpiteen valintaa edistäviä, kuin myös sitä mahdollisesti hankaloittavia tekijöitä. Toimenpiteen valintaa edistävistä tekijöistä keskeisenä oli lohkon sijainti, sillä aineiston perusteella laidunnus vaikutti olevan mieluisampi tapa hoitaa suojavyöhykettä. Valintaa hankaloittavista tekijöistä merkittävimpänä oli kannattavuus, sillä sadon laatuun kytkeytyen useammassa haastattelussa esiin nousivat mahdolliset haasteet alalle muodostuvasta rikkakasvillisuudesta. Haastatteluissa tuli ilmi myös kehitysehdotuksia, joista varsin keskeisenä aineiston perusteella vaikutti olevan ohjeistusten kehittäminen sekä tiedon löytämisen helpottaminen.

Opinnäytetyön tietoperustaa hyödyntäen työssä laadittiin julkaisu Suojavyöhykkeet-toimenpiteestä työn toimeksiantajalle. Julkaisusta muodostui kaksisivuinen materiaali, jonka ensimmäisellä sivulla käsiteltiin tiivistetysti vesien rehevöitymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja toisella ajankohtaisia aiheita suojavyöhykkeistä. Toteutetun tutkimuksen myötä opinnäytetyössä saatiin lisäksi kerättyä ajantasaista tietoa tukimuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä.