Asiakkaan tunteminen kansainvälisessä liiketoiminnassa : ei-ilmoitusvelvollisen yrityksen näkökulma sääntelyyn, riskeihin ja vastuullisuuteen
Harju, Jenny (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052917919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052917919
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kirjallisuuskatsauksen avulla jäsennelty kokonaiskuva siitä, mitä asiakkaan tunteminen tarkoittaa kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä toimiville yrityksille, joita ei suoraan velvoiteta asiakkaan tuntemistoimiin rahanpesulainsäädännön perusteella. Työssä tarkasteltiin, miten asiakastuntemuksen periaatteet ja käytännöt heijastuvat näiden yritysten toimintaan erityisesti riskienhallinnan, rahoituksen, vastuullisuuden ja kumppaniverkoston hallinnan näkökulmista.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ilman toimeksiantajaa. Menetelmä mahdollisti monipuolisen lähdeaineiston hyödyntämisen sekä teoreettisen että käytännön liike-elämän näkökulmista. Keskeinen tietoperusta muodostui viranomaisten julkaisuista, sääntelydokumenteista ja ajankohtaisista asiantuntijalähteistä. Tutkimus rajattiin koskemaan sellaista sääntelyä ja ohjeistusta, joka oli voimassa keväällä 2025.
Opinnäytetyön keskeiset tulokset osoittavat, että asiakkaan tuntemiseen liittyvät toimet voivat olla ei-ilmoitusvelvollisille yrityksille liiketoiminnallisesti hyödyllisiä ja tarpeellisia, vaikka niihin ei suoraan velvoiteta. Sääntely-ympäristön hajanaisuus ja jatkuvat muutokset haastavat kansainvälisesti toimivia yrityksiä arvioimaan omaa asemaansa suhteessa asiakkaan tuntemista koskeviin odotuksiin ja käytäntöihin. Yritykset voivat kohdata asiakkaan tuntemiseen liittyviä vaatimuksia esimerkiksi rahoittajien, kumppaneiden tai vastuullisuuslinjausten kautta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaan tunteminen toimii ei-ilmoitusvelvollisellekin yritykselle keinona hallita riskejä, täyttää vastuullisuusodotuksia ja turvata liiketoiminnan jatkuvuus kansainvälisessä ympäristössä. Tämän vuoksi yritysten on perusteltua suunnitella ja ottaa käyttöön omaan toimintaansa suhteutettu compliance-ohjelma. Jatkotutkimuksessa aihetta voisi syventää case-tutkimuksella esimerkiksi tietyn yrityksen näkökulmasta tai tarkastelemalla sääntelyn kehitystä laajemmin. This thesis explores the meaning and significance of customer due diligence for companies operating in international business environments that are not legally obligated to comply with anti-money laundering (AML) regulations. Despite the absence of a formal legal requirement, many such companies face indirect expectations to implement customer identification procedures due to the influence of financiers, business partners, or their own corporate responsibility standards.
The study was carried out as a narrative literature review without a commissioning party. This approach enabled a comprehensive and critical examination of the topic by combining academic sources with current regulatory and professional insights. The focus was on the intersection of customer due diligence and business areas such as risk management, financing, corporate responsibility, and partnership networks.
The findings demonstrate that customer due diligence can serve as a proactive risk management tool and support responsible business conduct even for companies outside the scope of formal AML regulation. These practices help companies respond to stakeholder expectations, meet financing requirements, and navigate the complexities of international trade and compliance. Based on the study, companies are encouraged to design a tailored compliance program that aligns with their business risks and operational resources.
The thesis provides a structured perspective on the regulatory landscape and offers practical insights into how non-obligated international businesses can benefit from voluntary due diligence measures.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ilman toimeksiantajaa. Menetelmä mahdollisti monipuolisen lähdeaineiston hyödyntämisen sekä teoreettisen että käytännön liike-elämän näkökulmista. Keskeinen tietoperusta muodostui viranomaisten julkaisuista, sääntelydokumenteista ja ajankohtaisista asiantuntijalähteistä. Tutkimus rajattiin koskemaan sellaista sääntelyä ja ohjeistusta, joka oli voimassa keväällä 2025.
Opinnäytetyön keskeiset tulokset osoittavat, että asiakkaan tuntemiseen liittyvät toimet voivat olla ei-ilmoitusvelvollisille yrityksille liiketoiminnallisesti hyödyllisiä ja tarpeellisia, vaikka niihin ei suoraan velvoiteta. Sääntely-ympäristön hajanaisuus ja jatkuvat muutokset haastavat kansainvälisesti toimivia yrityksiä arvioimaan omaa asemaansa suhteessa asiakkaan tuntemista koskeviin odotuksiin ja käytäntöihin. Yritykset voivat kohdata asiakkaan tuntemiseen liittyviä vaatimuksia esimerkiksi rahoittajien, kumppaneiden tai vastuullisuuslinjausten kautta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaan tunteminen toimii ei-ilmoitusvelvollisellekin yritykselle keinona hallita riskejä, täyttää vastuullisuusodotuksia ja turvata liiketoiminnan jatkuvuus kansainvälisessä ympäristössä. Tämän vuoksi yritysten on perusteltua suunnitella ja ottaa käyttöön omaan toimintaansa suhteutettu compliance-ohjelma. Jatkotutkimuksessa aihetta voisi syventää case-tutkimuksella esimerkiksi tietyn yrityksen näkökulmasta tai tarkastelemalla sääntelyn kehitystä laajemmin.
The study was carried out as a narrative literature review without a commissioning party. This approach enabled a comprehensive and critical examination of the topic by combining academic sources with current regulatory and professional insights. The focus was on the intersection of customer due diligence and business areas such as risk management, financing, corporate responsibility, and partnership networks.
The findings demonstrate that customer due diligence can serve as a proactive risk management tool and support responsible business conduct even for companies outside the scope of formal AML regulation. These practices help companies respond to stakeholder expectations, meet financing requirements, and navigate the complexities of international trade and compliance. Based on the study, companies are encouraged to design a tailored compliance program that aligns with their business risks and operational resources.
The thesis provides a structured perspective on the regulatory landscape and offers practical insights into how non-obligated international businesses can benefit from voluntary due diligence measures.
