Miksi aikuisesta tulee päihteiden ongelmakäyttäjä? Päihteiden ongelmakäyttöä altistavat tekijät sosiaalialan näkökulmasta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Huumeiden ongelmallinen käyttö ja erilaisten päihteiden sekakäyttö ovat Suomessa viime vuosina lisääntyneet. Monimutkaistuneet päihdeongelmat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Valitettavasti päihdeongelmaisiin kohdistuva stigma on edelleen vahva sekä yhteiskunnassamme että alan työntekijöiden keskuudessa. Stigmatisoituneet asenteet vaikuttavat negatiivisesti päihdeasiakkaiden kuntoutusmahdollisuuksiin. Työntekijöiden riittävä tieto päihdeongelmista, mukaan lukien ymmärrys ongelmakäytön taustalla olevista tekijöistä, on tarpeellinen, jotta asenteissa voisi tapahtua positiivinen muutos.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tekijät, sosiaaliset ongelmat ja elämänkulun tapahtumat altistavat aikuisiän päihteiden ongelmakäytölle. Tavoitteena oli antaa kattava yleiskuva aiheesta ja koota eri tutkimuksissa oleva tieto selkeäksi kokonaisuudeksi, jota sosiaalialan opiskelijat ja työntekijät voivat hyödyntää lisätäkseen päihde- ja riippuvuusosaamistaan. Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä oli kuvaileva eli narratiivinen kirjallisuuskatsaus, ja aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Katsaus perustui kansainvälisiin tutkimuksiin.

Tulokset osoittivat, että lapsuuden ja nuoruuden aikaisista tekijöistä aikuisiän päihteiden ongelmakäytölle altistavat perhetekijät, koulunkäynnin ongelmat, sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät sekä yksilölliset tekijät. Sosiaaliset ongelmat, jotka liittyvät aikuisiän päihdeongelmiin, ovat alhainen sosioekonominen asema, ympäristötekijät, mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet ja vähemmistösyrjintä. Elämänkulun tapahtumista aikuisten päihteiden ongelmakäytölle altistavat traumaattiset ja stressaavat elämäntapahtumat, sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät sekä muut yksilölliset tapahtumat tai tekijät.

Johtopäätöksenä totean, että aikuisten päihdeongelmien taustatekijät eivät ole yksiselitteisiä. Jatkossa aihetta olisi hyvä tutkia laadullisen haastattelututkimuksen avulla Suomen kontekstissa. Olisi hyödyllistä toteuttaa tutkimus vasta muutaman vuoden kuluessa, jotta se pystyisi huomioimaan myös nykyhetken yhteiskunnalliset muutokset. Syiden tutkimisen lisäksi jatkotutkimus voisi keskittyä enemmän myös siihen, miten tietoa syistä voitaisiin paremmin hyödyntää sosiaalialalla.