Sairaanhoitajien kokemuksia rekrytointikäytännöistä
Purhonen, Henna (2025)
Purhonen, Henna
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018209
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan haasteena on houkutella, rekrytoida ja säilyttää osaava henkilökunta. Rekrytointiprosessin toimivuus on keskeistä osaavan työvoiman houkuttelemisessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien kokemuksia rekrytointiprosessin eri vaiheista ja tuottaa kehittämisehdotuksia hakijakokemuksen näkökulmasta. Tutkimus kohdistui sairaanhoitajiin, jotka olivat hakeneet töitä Pohjanmaan hyvinvointialueelta kahden viime vuoden aikana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna seitsemälle sairaanhoitajalle. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Teoreettinen viitekehys käsitteli rekrytointiprosessin vaiheita, työnantajamielikuvaa ja viestinnän merkitystä. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin vaiheittain rekrytointiprosessin mukaisesti: hakuilmoitus, hakuvaihe, haastattelu, valintavaihe ja hakijakokemus.
Tuloksissa korostui viestinnän merkitys hakijakokemuksen muodostumisessa. Positiivista palautetta saivat henkilökohtaiset kohtaamiset ja sähköisen järjestelmän helppokäyttöisyys. Kehittämiskohteiksi nousivat muun muassa työpaikkailmoitusten sisältö, palkkatietojen näkyvyys, prosessin läpinäkyvyys ja viestinnän johdonmukaisuus. Opiskelijaohjauksen integroiminen rekrytointiin nähtiin potentiaalisena keinona vahvistaa työvoiman saatavuutta. Tuloksia voidaan hyödyntää rekrytointiprosessien ja työnantajamielikuvan kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna seitsemälle sairaanhoitajalle. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Teoreettinen viitekehys käsitteli rekrytointiprosessin vaiheita, työnantajamielikuvaa ja viestinnän merkitystä. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin vaiheittain rekrytointiprosessin mukaisesti: hakuilmoitus, hakuvaihe, haastattelu, valintavaihe ja hakijakokemus.
Tuloksissa korostui viestinnän merkitys hakijakokemuksen muodostumisessa. Positiivista palautetta saivat henkilökohtaiset kohtaamiset ja sähköisen järjestelmän helppokäyttöisyys. Kehittämiskohteiksi nousivat muun muassa työpaikkailmoitusten sisältö, palkkatietojen näkyvyys, prosessin läpinäkyvyys ja viestinnän johdonmukaisuus. Opiskelijaohjauksen integroiminen rekrytointiin nähtiin potentiaalisena keinona vahvistaa työvoiman saatavuutta. Tuloksia voidaan hyödyntää rekrytointiprosessien ja työnantajamielikuvan kehittämisessä.