ABI-mittaus perusterveydenhuollossa
Rohunen, Heidi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918092
Tiivistelmä
ABI-mittaus (Ankle brachial index) on tutkimusmenetelmä, joka alun perin kehitettiin alaraajojen tukkivan valtimotaudin tunnistamiseen, mutta nykytiedon mukaan sen avulla voidaan selvittää myös potilaan sydän- tai verisuonitauteihin liittyvää riskiä. Vaikka automaattiset mittausmenetelmät ovat yleistyneet, manuaalinen doppler-laitteella tehtävä ABI-mittaus on säilyttänyt paikkansa ensisijaisena keinona arvioida alaraajojen valtimoverenkiertoa.
Alaraajojen valtimotauti on huonommin tunnettu verrattuna sepelvaltimo- ja aivovaltimotautiin, minkä taustalla vaikuttaa oireettomien ja lieväoireisten potilaiden suuri määrä. Se vaikuttaa potilaan kokemaan elämänlaatuun ja sillä voi olla vakavia terveydellisiä haittoja, minkä vuoksi sen varhainen tunnistaminen on tärkeää. ABI-mittauksen laadukas toteutus vaatii harjoittelua ja riittävää ymmärrystä verenkierron toiminnasta myös perusterveydenhuollon sairaanhoitajalta.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia selkeä digitaalinen opas ABI-mittauksen toteuttamisesta perusterveydenhuollossa. Opas toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alaraajojen valtimotaudista ja siihen liittyvästä ABI-mittauksesta perusterveydenhuollossa. Opas luotiin PowerPoint-ohjelmalla ja se on mahdollista avata QR-koodin kautta.
Opinnäytetyössä käytetyt lähteet kerättiin tietokannoista, kuten Pubmed ja EBSCO. Lisäksi alan kirjallisuutta hyödynnettiin. Oppaassa esitellään muun muassa tutkimuksen valmistelu, tutkimuksessa tarvittavat välineet, vaiheittainen ohjeistus ABI-mittauksen toteutuksesta sekä tulosten arviointi.
Tuloksena syntyi selkeä ja ajantasainen digitaalinen opas. Oppaasta kerättiin palautetta Webpropol-kyselyn avulla. Kyselyn sisältämät kysymykset perustuivat oppaalle laadittuihin laatukriteereihin, kuten selkeyteen, ajankohtaisuuteen, käytännöllisyyteen ja visuaalisuuteen. Kolme hoitotyön opiskelijoista koostuvaa pienryhmää antoivat palautetta. Saadun palautteen mukaan opas on vastaa käyttötarkoitustaan ja sitä on helppo seurata. Opasta jatkokehitettiin palautteen perusteella. Tehdyt muutokset pitivät sisällään esimerkiksi kuvien rajauksen ja ohjeistuksen yksinkertaistamisen.
Opasta on mahdollista muokata uuden tutkimustiedon karttuessa esimerkiksi mahdollisesti muuttuvien viitearvojen osalta.
Alaraajojen valtimotauti on huonommin tunnettu verrattuna sepelvaltimo- ja aivovaltimotautiin, minkä taustalla vaikuttaa oireettomien ja lieväoireisten potilaiden suuri määrä. Se vaikuttaa potilaan kokemaan elämänlaatuun ja sillä voi olla vakavia terveydellisiä haittoja, minkä vuoksi sen varhainen tunnistaminen on tärkeää. ABI-mittauksen laadukas toteutus vaatii harjoittelua ja riittävää ymmärrystä verenkierron toiminnasta myös perusterveydenhuollon sairaanhoitajalta.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia selkeä digitaalinen opas ABI-mittauksen toteuttamisesta perusterveydenhuollossa. Opas toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alaraajojen valtimotaudista ja siihen liittyvästä ABI-mittauksesta perusterveydenhuollossa. Opas luotiin PowerPoint-ohjelmalla ja se on mahdollista avata QR-koodin kautta.
Opinnäytetyössä käytetyt lähteet kerättiin tietokannoista, kuten Pubmed ja EBSCO. Lisäksi alan kirjallisuutta hyödynnettiin. Oppaassa esitellään muun muassa tutkimuksen valmistelu, tutkimuksessa tarvittavat välineet, vaiheittainen ohjeistus ABI-mittauksen toteutuksesta sekä tulosten arviointi.
Tuloksena syntyi selkeä ja ajantasainen digitaalinen opas. Oppaasta kerättiin palautetta Webpropol-kyselyn avulla. Kyselyn sisältämät kysymykset perustuivat oppaalle laadittuihin laatukriteereihin, kuten selkeyteen, ajankohtaisuuteen, käytännöllisyyteen ja visuaalisuuteen. Kolme hoitotyön opiskelijoista koostuvaa pienryhmää antoivat palautetta. Saadun palautteen mukaan opas on vastaa käyttötarkoitustaan ja sitä on helppo seurata. Opasta jatkokehitettiin palautteen perusteella. Tehdyt muutokset pitivät sisällään esimerkiksi kuvien rajauksen ja ohjeistuksen yksinkertaistamisen.
Opasta on mahdollista muokata uuden tutkimustiedon karttuessa esimerkiksi mahdollisesti muuttuvien viitearvojen osalta.