Kun elämässäni suunta muuttui : kokemuksia elämänsuunnan muutoksesta nuoruudessa
Korteniemi, Elina (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817647
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsitteli nuorten kokemuksia syrjäytymisen jälkeisestä elämänsuunnan muutoksesta. Työn tavoite oli selvittää, millaiset tekijät antoivat sysäyksen muutoksen tapahtumiseen sekä miten yhteiskunnan palvelut ja nuoren kohtaaminen vaikuttivat muutoksen tukemisessa.
Työn tietoperusta käsitteli nuorten syrjäytymiseen ja elämänsuunnan muutokseen liittyviä keskeisiä käsitteitä, kuten syrjäytyminen, osallisuus ja resilienssi. Tietoperustassa on avattuna myös monimutkaista nuorten palvelujärjestelmää. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, aineistonhankintamenetelmänä puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tulokset tukivat teoriaosuuden havaintoja. Oman tahdon merkitys elämänsuunnan muutoksessa korostui. Myös palveluiden saatavuuden haasteet näyttäytyivät silloin, kun yksilön pystyvyys itseohjautuvuuteen palveluiden välillä oli heikko. Tuloksissa vertaistyön merkitys korostui voimakkaasti. Positiiviset tunnemuistot palveluista liittyivät useimmiten hyvään kohtaamiseen. Tuloksissa välittyi voimakkaasti viesti siitä, että nuoren on saatava kokemus rakkauden tunteesta, jotta niin sisäinen kuin ulkoinenkin elämänsuunnan muutoksen prosessi voi käynnistyä. Oman tahdon lisäksi tukea tarvittiin niin läheisiltä kuin toimivalta palvelujärjestelmältäkin. Keskeisin kehitysehdotus liittyy perheiden vahvempaan tukemiseen tunne- ja elämänhallintataitokasvatuksessa, joita esimerkiksi neuvolajärjestelmän kautta voisi tarjota perheille kodin kasvatustyön tukemiseksi.
Työn tietoperusta käsitteli nuorten syrjäytymiseen ja elämänsuunnan muutokseen liittyviä keskeisiä käsitteitä, kuten syrjäytyminen, osallisuus ja resilienssi. Tietoperustassa on avattuna myös monimutkaista nuorten palvelujärjestelmää. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, aineistonhankintamenetelmänä puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tulokset tukivat teoriaosuuden havaintoja. Oman tahdon merkitys elämänsuunnan muutoksessa korostui. Myös palveluiden saatavuuden haasteet näyttäytyivät silloin, kun yksilön pystyvyys itseohjautuvuuteen palveluiden välillä oli heikko. Tuloksissa vertaistyön merkitys korostui voimakkaasti. Positiiviset tunnemuistot palveluista liittyivät useimmiten hyvään kohtaamiseen. Tuloksissa välittyi voimakkaasti viesti siitä, että nuoren on saatava kokemus rakkauden tunteesta, jotta niin sisäinen kuin ulkoinenkin elämänsuunnan muutoksen prosessi voi käynnistyä. Oman tahdon lisäksi tukea tarvittiin niin läheisiltä kuin toimivalta palvelujärjestelmältäkin. Keskeisin kehitysehdotus liittyy perheiden vahvempaan tukemiseen tunne- ja elämänhallintataitokasvatuksessa, joita esimerkiksi neuvolajärjestelmän kautta voisi tarjota perheille kodin kasvatustyön tukemiseksi.