Tunneäly johtamisessa : tunneälyn merkitys johtamisessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tunneälyn merkitystä esihenkilötyössä ja sen vaikutuksia työyhteisöön. Työssä selvitettiin, miten esihenkilöt ymmärtävät ja hyödyntävät tunneälyä omassa johtamistyössään, sekä millaisena he kokevat tunneälyn roolin työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuoda esiin kehittämiskohteita tunneälyn hyödyntämiseksi johtamisessa. Aihe on erityisen ajankohtainen nykytyöelämässä, sillä henkilökohtaisilla taidoilla ja tunneälyllä on yhä suurempi merkitys niin yksilön työelämässä menestymiselle kuin yritystenkin toiminnan ja tuloksellisuuden kannalta.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin tunneälyä eri näkökulmista, esiteltiin tunnetuimpia tunneälymalleja ja syvennyttiin siihen, miten tunneäly ilmenee ja vaikuttaa esihenkilötyössä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu tunneälyn kolmeen tunnettuun malliin: Golemanin, Bar-Onin sekä Saloveyn ja Mayerin teorioihin. Teoreettinen osuus tarkastelee tunneälyä osana johtamista, sen kehittämistä sekä vaikutuksia työyhteisön toimivuuteen ja johtajan onnistumiseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena verkkopohjaisella lomakekyselyllä, johon vastasi seitsemän esihenkilöä eri toimialoilta. Tutkimus toteutettiin helmikuun 2025 aikana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.

Tulosten perusteella tunneäly koettiin tärkeäksi osaksi hyvää johtajuutta. Vastaajat tunnistivat tunneälyn keskeisiksi osa-alueiksi tunteiden tunnistamisen, hallinnan ja empatiakyvyn. Tunneälykkään johtamisen nähtiin vaikuttavan myönteisesti työilmapiiriin, työntekijöiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Vaikka tunneäly tunnistettiin merkittäväksi voimavaraksi, sen kehittämiseen organisaatioissa ei kuitenkaan systemaattisesti panosteta. Johtopäätöksenä työssä esitetään, että tunneäly on keskeinen johtajuuden osa-alue, jota voidaan ja tulisi kehittää tietoisesti sekä yksilö- että yhtiötasolla.

The aim of this thesis was to investigate the importance of emotional intelligence in supervisory work and its effects on the work community. The work investigated how supervisors understand and utilize emotional intelligence in their management work, and how they experience the role of emotional intelligence in terms of the working atmosphere and well-being at work. The purpose of the study was also to highlight areas for development to utilize emotional intelligence in management. The topic is particularly relevant in today’s working life, as personal skills and emotional intelli-gence play an increasingly important role in both individual career success and the overall effectiveness and productivity of organizations.

The theoretical part of the thesis examined emotional intelligence from different perspectives, presented the best known emotional intelligence models, and focused on how emotional intelligence manifests itself and affects supervisor work. The theoretical framework of the thesis is based on three well-known models of emotional intelligence: the theories of Goleman, Bar-On, and Salovey & Mayer. The theoretical part examines emotional intelligence as part of leadership, its development, and its effects on the functioning of the work community and the success of the leader.

The thesis was conducted as a qualitative study using an online questionnaire, which was answered by seven supervisors from different industries. The data collection took place in February 2025, and the material was analyzed using a data-driven content analysis method.

Based on the results, emotional intelligence was seen as an important part of good leadership. Respondents identified the recognition, management and empathy of emotions as key aspects of emotional intelligence. Emotionally intelligent leadership was seen to have a positive effect on the work atmosphere, employee well-being, and community spirit. Although emotional intelligence was identified as a significant asset, organizations do not systematically invest in its development. The conclusion of the study is that emotional intelligence is a key aspect of leadership that can and should be consciously developed at both the individual and organizational levels.