Varhaiskasvatuksen taidekasvatusta ilmaisun eri muodoin : lasten osallisuus ja taiteellinen toimijuus ohjatuilla taidetuokioilla

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten paikallista lastenkulttuuria voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen taidekasvatuksessa eri ilmaisun keinoin. Keräsin aineistoni havainnoimalla taidekasvatustuokioita, joissa tarkastelin lisäksi sitä, miten lasten osallisuus ja taiteellinen toimijuus tuokioissa toteutuu. Näihin tavoitteisiin pyrin pääsemään neljän tutkimuskysymykseni avulla: 1.) Mitä taidekasvatuksen ja ilmaisun muotoja taidetuokioilla toteutetaan? 2.) Miten paikallista satukirjallisuutta hyödynnetään taidetuokioilla? 3.) Miten lasten osallisuus taidetuokioilla toteutuu? 4.) Mitä lasten taiteellisen toimijuuden ulottuvuuksia taidetuokioilla on havaittavissa?

Opinnäytetyöni perustui Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluiden taidekasvatushankkeeseen, jonka puitteissa taidepedagogi kävi pitämässä taidekasvatustuokioita eri päiväkodeissa. Taidekasvatustuokiot pohjautuivat rovaniemeläisen kirjailijan Annikki Setälän satuun Ounasvaaran koivu, jonka teemoja ovat muun muassa yksinäisyys, erilaisuus ja hyväksyntä. Taidekasvatus varhaiskasvatuksen yhteydessä mahdollistaa hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemusten lisäämisen lasten arjessa ja lapset voivat taiteen kautta harjoitella ilmaisemaan erilaisia tunteita ja ajatuksiaan turvallisessa ympäristössä.

Aineistonkeruun suoritin havainnoimalla yhden päiväkotiryhmän taidekasvatustuokioita kerran viikossa kuuden viikon ajan. Havainnointiaineiston lisäksi tein myös alku- ja loppuhaastattelut ryhmän kasvattajille taidekasvatushankkeen odotuksista ja toteutuksen onnistumisesta. Analysoin keräämäni aineiston laadullisen sisällönanalyysin avulla ja kuvasin taidekasvatustuokioiden sisällön mahdollisimman tarkasti havainnollistamaan saamiani tuloksia.

Taidetuokioilla toteutettiin kaikkia ilmaisun muotoja: käsityöllistä, kuvallista, sanallista, kehollista ja musiikillista ilmaisua monin eri taidekasvatuksen menetelmin. Paikallista satukirjallisuutta hyödynnettiin jokaisella tuokiolla keskustelun herättäjänä, aiheen antajana ja innostajana taiteellisen toiminnan pariin. Lasten osallisuus toteutui jokaisella taidetuokiolla siten, että lasten aloitteisiin tartuttiin ja lapset saivat osallistua tuokioihin omista lähtökohdistaan ja omalla tavallaan. Taidetuokioilla oli havaittavissa kaikkia lasten taiteellisen toiminnan ulottuvuuksia: aistiva tutkija, luova ilmaisija, leikkivä kokeilija, yhteisötaiteilija ja kulttuurin perillinen.